sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Ekologisuus kesämökillä - sinä päätät valinnoista



Vesistön äärellä on hyvä miettiä minkälaisia pesuaineita on käytössäsi. Mökkejä on Suomessa n. 500 000 ja tämän vaikutus on suuri luonnolle.
Biohajoavien ja orgaanisten tuotteiden valikoima on laaja ja jopa marketeista saa nykyään ekosaippuoita ja -tiskiaineita.
Vanhaan aikaan pyykit ja matot pestiin suoraan järvessä. Toivon, ettei tämä tapa ole enää kenelläkään käytössä.






Seitsemänkymmentäluvulla alettiin puhua tämän tavan haitallisuudesta järvien kuntoon. Levähaitat olivat jo tuolloin nähtävissä. Oman vesistömme kunto on parantunut tasaisen varmasti. Maatilat ovat perustaneet suojavyöhykkeet järven ja peltoalueen väliin, jotta ravinteet eivät valu vesistöön. Myös kunnan vesi- ja viemäriverkoston laajeneminen mökkialueille vaikuttaa isosti. Haja-asustusalueiden jätevesien käsittelylle on säädetty vaatimuksia ympäristönsuojelulaissa.
Meillä rannan vakituiset asukkaat sekä mökkiläiset ovat harrastaneet hoitokalastusta. Rehevöityneillä järvillä särkikalojen poistokalastuksella voi olla positiivisia vaikutuksia veden laatuun, kalakantoihin ja virkistyskäyttöön.
Eli... kun 500 000  mökkiläistä tekee hyviä valintoja, luonto pelastuu. Muutos tosin kestää jopa vuosikymmeniä.






Pyykit pesen kaupunkiasunnossa koneella. Joskus on kuitenkin tarve ja mukavakin pestä nyrkkipyykkiä. Tämä tapahtuu saunassa. Eli pesuvesiä ei heitetä järveen saati huuhdella siellä.
Mattojen pesu mäntysuovallakaan ei oikeuta huuhtelemaan suoraan järvessä. Toteuta tämä vaikka terassilla puutarhaletkulla suihkutellen.
Mökillä luonto on lähellä, jolloin suojelun merkitys pysyy mielessä.






Postauksen haluan toimivan herättelijänä. Aihe on laaja ja koska kaikki ei mahdu tähän, kannattaa kääntyä googlen puoleen !

Linkkejä:

ttps://vesiensuojelu.fi/jatevesi/etusivu/lainsaadanto-pahkinankuoressa/

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/ekosti-mokilla-6-vinkkia

lauantai 27. huhtikuuta 2019

Havukasvit keväällä - malta ja odota !



LANNOITUS

Luonto alkaa toipua talven jäljiltä. Kevät on ollut erittäin aurinkoinen, siksi maa on kuiva. Puutarhaintoilijana toivoisi muutaman sadepilven taivaalle. Ostin havu/rodo-lannoitteet. Ne pitäisi levittää ennen sadetta, jotta rakeet sulavat ja ravinteet kulkevat kasvien juurille. Sääennusteet eivät lupaa lähipäiville kuuroja, joten parempi malttaa vielä.
Kalkitsemisen tein puutarhassani viime vuonna, joten nyt pidän tauon. Tosin happaman maan kasveille ei kalkkia anneta koskaan. Kalkinkarttajia ovat havut, alppiruusut, atsaleat, hortensiat ja magnoliat. Ravinteeksi annetaan havu/rodo-lannoitetta. Kompostimultaa tai erikoismultaa voi lisätä juuristolle tarpeen mukaan.


KARTOITUS

Kun saavun mökkipihaan on ihanaa nähdä koivut, jotka ovat kuin vaaleanvihreän pitsiharson peitossa. Lehdet ovat hiirenkorvalla. Kiiruhdan heti tarkastamaan, kuinka vanhat ja vähän tuoreemmat istutukset selvisivät talvesta.  Lunta oli runsaasti pakkaspeitteenä, joten toivoa on.


Tuiviot reunustavat pumpulle rakennettua mökkiä.
Ne muuttuvat talvella ruskeiksi, mutta alkavat
kevään tullessa taas vihertää.



Tuija-aita on peittävä näkösuoja.

Tuijassa vaurioita


Suihkupullo havubalsamille


KASTELU

Tänään otan suojahuput pois ikivihreiltä; tuijilta , rodoilta ja nuorilta marjakuusilta. Ja sitten aloitan kastelun, sitä ei voi tehdä kuivana keväänä liikaa.

Meillä on tuija-aita tontin rajalla. Vaikka Brabant-laji on kuusi vuotta kasvanut hyvin, tuli viime kesänä vaurioita kuivuuden vuoksi. Huolehdin juurelle kastelusta, mutta ympäröivä maa oli kuiva ja uskon sen aiheuttaneen ongelmat. Kun aloin huomata kellastumista, lisäsin kastelua ja suihkutin havupuubalsamilla niin tuijat kuin kartiomarjakuuset. Elvytystoimiin pitää tuijien kohdalla ryhtyä heti kun havaitsee kuivuuden oireita. Joitakin oksia jouduin tästäkin huolimatta poistamaan. Tuijat ja marjakuuset kyllä versovat jopa rungosta, jos osa puusta on vihreä. Näkösuojaksi kasvaminen kestää kuitenkin vuosia.



Nämä tuijat ovat jo suuria ja juurtuneet hyvin.
Keskellä oleva kuitenkin kärsi viime kesän
kuivuudesta ja jouduin karsimaan sitä isolla kädellä.
Kevättalvesta huputin sen varmuuden vuoksi.


Marjakuusessa vain vähän kaljuja kohtia latvassa.
Se toipuu kyllä ja versoo hyvin.


ALPPIRUUSUN ELVYTTÄMINEN

Viime vuonna iso 1,5 m korkea alppiruusuni kuivahti täysin ruskeaksi. Se on ainavihanta kasvi. Keväthän oli samanlainen kuin nyt, lämmin aurinkoinen sää tuli yht`äkkiä. Koska Rodo oli ainakin viisitoista vuotta vanha, en enää viimevuosina peitellyt sitä keväisin. Nyt olisi pitänyt ja se näytti täysin menetetyltä tapaukselta. Typistin oksat 15 cm tapille ja kaivoin juurakon ylös istuttaakseni tilalle uuden. Juuripaakku oli todella painava ja vein sen kottikärryillä kompostin viereen odottamaan hävittämistä.
Ei mennyt kauaa kun tappeihin ilmestyi pieniä versoja ! Kiireellä kaivoin sille kuopan tunkion viereen ja yllätyksekseni se lähti kasvamaan. Matala se on, mutta elossa vielä talven jälkeenkin. Tarinan opetus on: malta ja odota! Isoilla, vanhoilla kasveilla on vahvat juuret. Vaikka maanpäällinen osa vaurioituisi, aina on toivoa virkoamisesta.
Tapauksesta voi päätellä, että rodon siirtäminen onnistuu, kunhan kaivat juuret isolla paakulla ylös. Ja uudelleen istutuksen jälkeen kastelua, kastelua , kastelua.



Vanhan pensaan virkoaminen


Tunkiolla on myös paraatipaikalta elpymään
siirretty tuija.


HELPPOJA HAVUJA

Helppohoitoisiin pieniin havukasveihin voisi lukea vuorimännyn ja sukulaisensa kääpiövuorimänty. Se on hillittykasvuinen, menestyy monenlaisissa olosuhteissa eikä tarvitse lannoitusta menestyäkseen. Valo-olosuhdevaatimuksena sille on paras puolivarjosta aurinkoon. Maaperä pitää olla vettä läpäisevä. Jos haluaa pitää kasvun maltillisena ja tuuheana, kannattaa uudesta kasvusta leikata joka vuosi puolet pois. 
Myös kataja on puutarhan helppohoitoisimpia kasveja. Se ei vaadi leikkausta eikä lannoitusta ja sopii pieneenkin pihaan hidaskasvuisuutensa vuoksi.



Pieni vuorimänty.



Pallolehtikuusi ja rodo. Istutusalueisiin kannattaa
istuttaa samanlaista maaperää ja lannoitusta
vaativia kasveja.







5 + 1 helppohoitoista kukkivaa pensasta


Viime kesänä istutetun jalosyreenin "Moskovan
kaunotar" kukintaa odotan innolla

Tässä postauksessa esittelemäni kasvit eivät tarvitse talvipeittelyä tai hoitoleikkauksia. Aurinko tai vähintään puolivarjo vaatimuksena istutuspaikan suhteen. Atsalea menestyy varjossakin, eikä maan laadullakaan ole suuria vaatimuksia.

Hoidoksi tietysti tarvitaan kasvinmukaista lannoitusta ja tarpeeksi kastelua. Kaikki ovat kukkinnaltaan erittäin kauniita.

Atsalean kukinta on kaunis, tässä
vielä nupullaan. Se on helppo-
hoitoisin kukkiva pensas.
Se menestyy vaatimattomammissakin
olosuhteissa

Viime keväänä istutetut jalohortensiat ovat tekemässä silmuja. Vaikka niiden oksisto paleltuisi täysin talvella, se kasvattaa uudet versot ja kukkii jo samana vuonna. Niiden pitäisi kukoistaa keskikesästä myöhään syksyyn. Meillä riippuu kasvuolosuhteista, käykö näin. Minun pihassani olevat lajikkeet ovat : safiirihortensia"Twist-n-shout" sekä "Bloom Star". Nämä hortensiat vaativat 6-8 tuntia aurinkoa päivässä kukkiakseen. Naapurissa sijaitsee korkeita mäntyjä, jotka varjostavat osan päivästä pihaamme. Oikeat valo-olosuhteet on ehkä tärkein asia kasvien menestymiseksi. 


Pilariruusu "Johna Davis" virkoaa vaikka
rusakko on typistänyt oksaa.

Ranskanruusu "Merveille" on suomalainen jaloste
Olen valinnut puutarhaani mahdollisimman vähän hoitoa vaativia kukkivia kasveja. Yksi niistä on pilariruusu "John Davis". Kanadassa laji on jalostettu kestämään kylmiä talvia ja tauteja sekä kukkimaan pitkään. Nuppuja kehittyy sekä uusiin, että vanhoihin versoihin. Kasvi on omajuurinen, joten se ei kasvata villiversoja. Vaikka maanpääliset versot paleltuisivat, kukkivia versoja puskee keväällä esiin. Ranskanruusu "Merveille" omaa samoja ominaisuuksia. Kukinta ei ole yhtä pitkä, mutta luvataan olevan sitäkin komeampi. Vielä en ole kokenut omani kukintaa, Rusakko typisti tämänkin kasvin melkein maata myöten, mutta uutta kasvua näkyvissä ! Ensi talveksi pitää muistaa jänisverkon virittäminen tähänkin.

Laiskuuttani en ole hankkinut helppohoitoisia kasveja. Mökillä käydään viikon tai kahden välein joten puutarhan pitää kukoistaa ilman päivittäistä hoivaa.

Muutamia ihanuuksia muuten vaan:


Tarhakurjenmiekan viuhkamainen lehdistö
hyvässä kasvussa

Omenankukat pian auki!

Särkynytsydän hyvässä kasvuvauhdissa

Bonuksena vielä syyshortensia "Vanilla Fraise" . Lajin mukaisesti kukkii vaniljanvalkoisin kukin syksymmällä. Oksia voi typistää keväällä, jos haluaa tuuheamman pensaan. Koristearvoa tuo ympäri vuoden punaisena loistavat oksat!

Näillä pensailla puutarhasi on aina kukassa!


"Vanilla Fraise" kukki upeasti viime elokuussa.

Jos ajattelet ystäväsi hyötyvän tästä postauksesta, niin jaathan eteenpäin

keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Virkistävä maiseman vaihto, kylätiellä tavataan!


Arki toistaa samoja uomia. Edestakainen työmatka, kauppareissu ja ulkoilu sujuu rutiinilla . Pelkästään maiseman vaihto virkistää. Maalaismaisema suo tarjolle uutta silmänruokaa, silmänkantamattomiin peltoja, järviä, latoja, maatiloja ja nelijalkaisia.

Pitäjän kirkkoon on piipahdettava kerran vuodessa, Rakennus ja ympärille sijoittunut hautausmaa henkii historiaa . Myös suvun jäsenten kivien ääreen tuntuu hyvältä pysähtyä.

Kylän raitilla on tapana nostaa käsi kaikille ohikulkijoille. Siis heillekin, joita ei tunne! Muutaman repliikin vaihtaminenkaan ei ole tavatonta. Kaikki ovat meidän kyläläisiä!

Kyläkaupan tavaravalikoima on tarpeeksi monipuolinen ja on hyvä kannattaa paikallisia yrityksiä. Kauppiaskin ehtii vaihtamaan muutaman sanasen. Lähituotteilla saa muuten vaihtelua ruokapöytään!


Postilaatikoilla


Kalastuspaikka niille, joilla ei ole omaa rantaa.

                                           

sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Perennan siirto uuteen paikkaan



Olen päättänyt poistaa talon seinustalta kukkapenkin. Se on ränsistynyt ja kulkuväylä saa samalla leveyttä sopivasti. Kukkapenkkiä ei kannata perustaa sokkelin viereen, koska kasvit tarvitsevat kastelua ja kosteus taas rapauttaa perustuksia. Perennan siirto uuteen paikkaan vaatii suunnittelua. Periaatteeni on, että istutusalueet olisivat isoja yhtenäisiä alueita. Tonttimme on erittäin kivinen ja kaivuutyöhön ei löydy oikein intoa.  Päätän oikoa, kuten monesti ennenkin. Löysin rannasta kaksi isoa kiveä, joiden väliä on hankala haravoida eikä siinä kasva oikein mitään. Ratkaisuni on kohopenkki. Muutama reilun kokoinen kivi (näitähän meiltä löytyy) sommitellaan penkereeksi .


Vanha perennapenkki on hyvä kitkeä kaikesta kasvillisuudesta .
Tulevassa postauksessa nähdään miten tämä projekti päättyy.


Nokkakärryt on oiva apu kivien siirrossa


Pengerrys uudelle perennapenkille.


Tässä kohtaa pidetään huilitauko


Hyvin toimiva komposti ei jäädy, joten multaa pari kottikärryllistä kuoppaan. Sitten kaivamaan juuret vanhasta paikastaan ylös. Otan isot paakut, jotta kasvit selviävät siirrosta. Siniset iirikset ovat säilyttämisen arvoiset. Ne on mummuni aikanaan istuttanut ja täten tuovat vahvasti lapsuusajan muistoja mieleeni. Toiseksi, onhan paikan nimi Liljaranta, joten nimikin velvoittaa. Ihastelin Vain elämää-ohjelman kuvauspaikalla, Hirvensalmen Satulinnassa, näiden kaunotarten kukintaa ja nyt saan palan satulinnaa rantaani !
                                             


Näin liljat kukkivat viime kesänä seinustalla.
     

Juuripaakut on hyvä siirtää heti kasteltuihin
istutuskuoppiin.


Talikko uppoaa tunkioon helposti. Kompostimulta
on erittäin ravinteikasta ja sopii erinomaisesti
kukkapenkin perustamiseen.



Iirikset uudella paikallaan.



Laji on säilynyt tontilla kymmeniä vuosia, joten toivon onnistuvani siirrossa. Tämän Iiriksen uskon olevan tarhakurjenmiekka. Korjatkaa, jos teillä on parempi tieto! Se on viihtynyt kuivassa maassa. Juurakko tulee istuttaa samaan syvyyteen. Kastelun jälkeen se saa juurtua rauhassa. Paikka on puolivarjoinen/aurinkoinen, juuri se missä tämä sortti menestyy. Tämän kesän kukinta on ehkä menetetty, mutta ensi kesänä kukoistaa varmasti. Puutarhaus on pitkäjänteistä puuhaa !
Penkere on hitusen koivun juurien päällä. Koivupuu ei pidä, että juurille kasataan maata. Saapas nähdä sydämistyykö tässä tapauksessa.



Pääsiäispöytää koristaneet helmilijat pääsivät
penkkiin jatkamaan elämää.

Ps. Jos tykkäsit tästä postauksesta, jaathan sitä eteenpäin, kiitos !

lauantai 20. huhtikuuta 2019

10 puuhaa leikki-ikäiselle mökillä





Kolmevuotias lapsenlapsi kävi kevään ensimmäisellä visiitillä mökillä. Tuon ikäistä kiinnostaa lähes kaikki aikuisten askareet ! "Minä itse" hihkuu pikkuinen, kun nappaa käteensä välineitä tai työkaluja. Hän viihtyy mainiosti keksien itse puuhia; kerää käpyjä, kiviä ja laudanpätkiä. Vajasta löytyi turvallisia työkaluja ja hän heti sahaamaan ja ruuvaamaan. Pappa rakensi pikaisesti kilpa-auton, kiilan muotoinen puupala ja neljä pyörää ranteen vahvuisesta oksasta . Ne ruuveilla kiinni ja voilà, lelutoive on toteutettu !








Oma verstas

Saunan lämmitys on jännää, tuli rasahtelee hassusti ja simsalabim, piipusta alkaa nousta savua. Haravointi on hetken hauskaa , samoin mattojen piiskaus. Se onkin tuntematon kotihomma nykylapselle, mutta hupaisampi kuin imurointi. Pensaiden kastelu puutarhaletkulla on lempparipuuhaa (saattaa hippasen osua autoon, grilliin, mummuunkin) . Onneksi äiti otti vintiölle vaihtovaatteet mukaan, sillä hommassa altistuu kastumiselle .




Leppäkerttu herättää paljon kysymyksiä.
                                                 
Pappa sai melkein neljä "leipää"

Viimeiset jäähileen rippeet sulivat eilen. Kivien heittäminen järveen riemastuttaa ja pappa heittääkin "leipiä" malliksi. Järvenrantatontilla kolmevuotiasta ei voi jättää hetkeksikään silmistään. Laiturille astuminen ilman aikuista on kielletty. Onneksi pikkupoika noudattaa sääntöä hyvin !
Kierrätyskeskuksesta löytyi polkuauto, jota voi vetää narusta, jos polkeminen on raskasta. Sille voi tehdä myös huollon ja pesun.
Papan asentamasta riistakamerasta katsotaan vielä videotallenteita pihapiirissä tassuttelevista luontokappaleista.
Aika kului sukkelaan ja kotona pikkuvesseli tuumi, voisiko mökillä käydä joka päivä !


Leikkien välissä pitää tankata näköalapaikalla !



Seuraavaksi mummu odottelee 9-vuotiasta koululaista visiitille. Hänen ikäistänsä on vaikeampi innostaa mökkipuuhiin. Myös älylaitteet ovat kovia ajankäytöstä kilpailijoita . Postailen tästä myöhemmin ja toivonkin vinkkejä mitä voitaisiin tehdä yhdessä. Katsotaan löytyykö kymmentä aktiviteettia !





Blogitekstisuositus

Parhaan omenahillon salat