tiistai 26. toukokuuta 2020

Upea nurmikko







Miten onnistuin perustamaan upean ja hyvinvoivan nurmen? Lähtötilanne mökillä oli kivikkoinen, kuiva rinne, jossa kasvoi villivadelmaa ja rikkaruohoja. Tämä kohta on tonttimme keskellä ja aina katseen kohteena. Yksi kaunis kesäpäivä päätin, että nyt tämä pitää laittaa edustavaan kuntoon!


TÄSTÄ ALOITETTIIN


Saunalle vievän käytävän viereltä katkoin kaikki villinä rehottavat ja polulle kaatuvat vadelmat pois. Lähitalon isäntä tuli pienen kaivurinsa kanssa apuun siirtäen isot kivet alueen reunoille. Kiviä ei paljoa sommiteltu, sillä ajattelin luonnonmukaisen asettelun sopivan parhaiten ympäristöönsä. Tuttu isäntä toi mailtansa hevoshaan pohjaa täytemaaksi. Olin niin iloinen, että saimme ravinteikasta maata nurmikon pohjaksi. Parhaimmillaan paksuutta tuli n. 20 senttiä, joka onkin ihanteellinen syvyys nurmikon perustamiseksi.



Vanha piha oli kivikkoisen epätasainen.


Pieni kaivuri pieneen pihaan.


NURMIKON KYLVÖ


Valitsin nurmikon siemenet käyttötarkoituksen mukaan. Halusin, että se kestää käyttöä, vaikka pallolla peluutakin. Valo-olosuhteetkin on otettava huomioon ja meillä alue on enimmäkseen aurinkoinen. Eli halvimpia siemeniä ei kannata ostaa vaan satsata vähintään keskihintaisiin. Tärkeintä on saada heti nurmi kestäväksi, kun alussa se kuitenkin vaatii enemmän hoitoa. Siementen kylvöpäivän valitsin niin, että tulevina päivinä olisi luvassa sateita. Itämistä auttaa myös yökaste, jota on keväällä ja syyskesällä enemmän kuin keskikesän helteillä. Vuokrasimme päiväksi käsikäyttöisen vedellä täytettävän jyrän, jolla sai tasattua ja tiivistettyä pintamaan sopivaksi. Siemenet itivät muutamassa viikossa ja ensimmäiseen leikkuuseen pääsimme, kun heinä oli n. 15cm pitkää.



Kylvöstä seuraavan kesän tilanne.



Pienten vieraiden on helpompi liikkua
nurmikolla kuin kivikossa.


Sadetin on hyvä apuväline.



Nurmialueen reunalle siirrettyjä kiviä penkereeksi.


MITEN ONNISTUIMME?


Neljä vuotta sitten perustettu nurmikko voi todella hyvin. Olen kalkinnut alueen kerran (auttaa pitämään joitakin sammaleita poissa) ja antanut sekä kevät- että syyslannoitteen joka vuosi. Kuivina kausina sadetan kerralla kunnolla eli parempi pari kertaa viikossa paljon kuin joka päivä vähän! Märkyyden hallitsemista auttaa se, että nurmikko on rinteessä, eikä sadekausilla liika vesi jää tukahduttamaan kasvien juuria. Pidän nurmikon leikkuusta ja ajankin sen kerran viikossa kasvukaudella. Itsevetävä kone tekee rinteen leikkaamisesta kevyempää. Se on myös keräävä, mutta tätä toimintoa käytän ainoastaan silloin, jos mökille on tulossa lapsia. Kosteat, juuri leikatut nurmiheinät kulkeutuvat helposti sisälle, mutta ovat tärkeitä jättää aloilleen aina kuin mahdollista. Ruohosilppu palauttaa ravinteita takaisin ja pitää pieneliöstön toiminnassa.



Tämän kevään ensimmäinen leikkuu.








TÄNÄÄN ILAHDUTTI


Lämmin kesäinen sää hellii nyt ja puutarhassa esikot kukkivat. Sorsapoikue ilahdutti aikaisin aamulla ohiuinnillaan, lähdenpä ulos tankkaamaan lisää luonnontapahtumia!











sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Kevätpäivä mökillä





Luvassa on vihdoin lämmin viikonloppu ja se tietää ulkona puuhastelua sekä lupaa myös asettua aloilleen. Yöpakkaset ovat ainakin hetkeksi ohi ja ruukkuihin tehdyt istutukset voi jättää ulos. Puutarhalta tehdyt löydöt pääsevät omille sijoilleen ja ensimmäinen nurmikonleikkuukin on nyt ajankohtainen. Istutusalueille nousseet rikkaruohot nostan ylös, sillä oikeaan aikaan tehty kitkentä, vähentää sen tarvetta kesän aikana.



RETKI TAIMISTOLLE


Parhaat puutarhamyymälät ja taimistot löytyvät yleensä kauempaa, kaupungeissa ne keskittyvät lähinnä kesäkukkiin ja suosituimpiin lajikkeisiin. Intohimoisena asian harrastajana pystyn helposti ajamaan 20-30 kilometriä löytääkseni erikoisuuksia, terveitä kotimaisia taimia sekä hyvää palvelua. Useimmiten löytyy pulmiin ratkaisut ja paljon ihanuuksia, joille etsitään paikka vasta mökille palatessa. Suklaakirsikalle oli valmis paikka tontin rajalla ja nyt jännätään kuinka se viihtyy uudessa paikassaan. Satoa olisi tietysti mukava saada, mutta on jo näkösuojana tarpeellinen.



Mitkä valikoimat!


Suklaakirsikkani. Taimistolta sain yksityiskohtaiset
ohjeet niin istutukseen kuin kasvatukseen.


Kevään ensimmäinen nurmikonleikkuu.
Tämä on oma lempipuuhani.


TÄTÄ ON ODOTETTU


Lauantaina lämmitetään tietysti sauna. Mieheni on perehtynyt tehtävään ja saa hirsisaunan parhaat puolet esiin. Löylyt ovat pehmoiset, sopiva lämpötila ja tuuletus pitävät huolen, että saunasta nauttii pitkän kaavan mukaan.
Puolisoni uskaltaa jo pulahtaa järveen, itse odottelen vielä. 



Saunan terassille viriteltyä.


Poikkeuksellisesti tekokukkia, periaatteistaan
voi joskus tinkiä!


Ateriat syödään ulkona. Tämäkin tuo vaihtelua arkirutiineihin. Hankin kantokorin, jolla tarvikkeet saa kerralla vietyä terassille. Ajan myötä herää usein ideoita, joilla parannella käytäntöjä.


Kevään vihreä väri horisontissa lämmittää mieltä.


Ranskiksia ja grillimakkaraa, joskus saa päästää
itsensä helpolla.


Kantokori on helposti otettavissa käyttöön.


TYÖNJAKO


Meillä on kuin itsestään valikoitunut työt, jotka kumpikin hoitaa tahoillaan. Minulle sopii muonitus ja tiskien tiskaus, ulkohommista ruohonleikkuu ja puutarhanhoito. Puolisoni huolehtii polttopuut ja saunan lämmityksen sekä erilaiset huoltotoimet kuten esim. kattojen ja räystäskourujen siivouksen roskista. Sitten on monia töitä, jotka tehdään yhdessä. 
Kun mökkirakennusta ja pihaa on vähitellen paranneltu itse, haluaa kaikesta pitää huolta, eikä se tunnu ollenkaan raskaalta. Sellainen, joka stressaa tekemättömistä töistä, kokee ehkä mökkielämän työleirinä. Meille, jotka tiedämme, että monet työt voi siirtää myöhemmäksi, paineita ei kehkeydy. Otamme liikkeessä pysymisen terveydestä huolehtimisena. Bonuksena tulee tyytyväisyys aikaansaamisista, erilaiset aistimukset linnunlaulusta tuoksuihin ja virkistävä vaihtelu.
Meille tämä elämäntapa sopii!


TÄNÄÄN YLLÄTTI! 


Teimme viikolla kaksipäiväisen retken Hankoon. Siellä kevät on hiukan pidemmällä. Saaristomaisemat ovat upeat sisämaan asukille. Pois lähtiessä etsimme karttasovelluksesta reittiä kotiin ja mitä näytöllä lukikaan; Ansku! En koskaan, ikinä , milloinkaan ollut kuullut paikasta nimeltä Ansku (Antskog). Siellä oli pakko käydä!
Matkan varrelta löytyi valtava taimisto, joka osoittautui Tahvoseksi, mututuntumalla suomen suurin alallaan. Toinen yllätys oli Fiskarsin ruukki. Kulttuurihistoriallisesti rikas ja luonnoltaan erityislaatuinen kohde, keskellä "ei mitään". Tänne emme olisi ilman Anskun kylää eksyneet.


Kyläkaimani!

sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Pihakalusteille maalia pintaan ja hyllykkö lecaharkoista.


LÄHTÖTILANNE


Viimekesänä asensimme sisääntulon eteen pihakiveyksen ja se on osoittautunut sijainniltaan oivaksi aamukahvittelupaikaksi.
Tähän asti kahvit on hörpitty ulko-oven edustan rappusilla, mutta nyt on aika saada pieni pöytäryhmä seinustalle. Varastosta löytyi vanhat klaffituolit, jotka ovat oivat tähän tarkoitukseen. Niistä on pintakäsittely kulunut osittain, joten ne kaipaavat maalia pintaan. Sopivan pieni urakka ja piha on taas astetta toimivampi. Tämä tuolimalli on  kätevä taittaa pieneksi sateen tullen ja asettaa nojalleen seinän viereen, räystään alle.


Puiset klaffituolit olivat ehjät,
vain pinta oli kulunut.



Kirkkaansininen tuoli muuttuu,
tummanharmaaksi.



Maali estää kosteutta imeytymästä
puuosiin, joten sateen jälkeen tuolit
ovat pyyhkäisyllä taas käytössä.



Vanhan pöydän jalat saavat uusvanhan
kannen, se käsitellään yhtenäiseksi 
tuolien kanssa.



NOPEASTI VALMISTA


Maalattavissa puuosissa ei ollut irtoavaa maalia, joten pohjakäsittelyksi riitti maalipesu sekä kevyt hionta. Kun tuolit ovat kuivuneet pesun jäljiltä, pintakäsittely voi alkaa. Itse maalus oli nopea homma ja toinen kerros vielä päälle seuraavana päivänä. Kalusteista tuli kuin uusia. Puu on kiitollinen materiaali, koska ne saa pintakäsittelyllä kohennettua. 20-vuotta vanhat kalusteet saivat uuden elämän, se on toden 
totta ekoteko.


Uusi kahvittelupaikka.



Oleskelupaikkoja ei voi olla liikaa!



Aamupala järvinäkymin.



Viimekesän pelargoniasta ottamani pistokas on 
ehtinyt jo kukkaan.






Postaus pihakivien asennuksesta:


DIY-IDEA LECAHARKOISTA


Takapihan terassille olen kaivannut hyllykköä kukkaistutuksille ja koriste-esineille. Lecaharkko-idea taisi löytyä Pinterestistä. Talon alla on lautaa hyllyiksi ja harkot toimivat jalkoina. Todellinen säästöidea. Kuusi harkkoa kustansivat n.17 euroa. Tämä kaluste on siitä kiva, että se on tarvittaessa helppo purkaa tai siirtää. Bonuksena mökin rossipohja peittyy sopivasti.



Kuusi lecaharkkoa ja kaksi leveää lautaa tarvittiin
tähän rakennelmaan.



Hyllyille löytyy varmasti lisää somisteita.






Hortensia pitää joka kevät hankkia!



Nämä olivat mieluisat projektit, joihin oli helppo ryhtyä kun tekemisen puute uhkaa. 
Myös pihamme linnut ovat lennelleet puuhakkaina pesäpönttöjensä ympärillä. Aikas hienoa, kun voi tarjota pihansa muidenkin käyttöön!



Kirjosieppo valitsi kodin rannan männystä.

sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Kun mökille odotetaan vieraita- helppoa tarjottavaa


MÖKILLE ON TULOSSA VIERAITA


Meille tulee vieraita ja valitsen tarjottavat siten, että maut maistuisivat kaikille ja syötävät valmistuvat olosuhteet huomioon ottaen helposti. Pöydän ei tarvitse notkua eri sorteista, pääasia on, ettei nälkä pääse yllättämään.

Vieraita kutsuessa, kannattaa jo etukäteen sopia tulevatko vieraat ruokailemaan vai kahvittelemaan. Näin vältytään tilanteilta, jossa isäntäväen ja vieraiden odotukset eivät kohtaa.
Jos vieraiden kanssa on sovittu kahvittelusta, silloin riittää, että on yksi suolainen ja yksi makea tarjottava pöydässä. Huomioni on, että nykyään syödään mieluiten suolaisia piiraita, karjalanpiirakoita tai voileipiä. Makeana riittää vaikkapa kanelipulla, pikkuleivät tai jäätelö.

Jos mökin väki on unohtanut kauppaan jonkin raaka-aineen, on sallittua kysyä, voisivatko vieraat piipahtaa kaupassa poimimassa mukaan puuttuvan tarvikkeen. Itselleni tämä riittää tuliaisiksi, joten tavaralahjat voi huoletta unohtaa.


HELPPOJA GRILLATTAVIA 


Pidän ruuanlaitosta ja on ihana suunnitella tarjoamisia. Helppoja ja maistuvia ovat lohi grillissä, makkarakasvisvartaat, itsetehdyt hampurilaiset ja jälkiruuaksi vaikka lettuja.

Lohi tulee grillissä suussasulavan meheväksi. Paksu lohifilee kannattaa leikata reiluiksi paloiksi, koska paksummat kohdat kypsyvät eri tahtia ohuiden kanssa. Käytän grillissä halsteria, sillä kypsenevä kala hajoaa helposti ja kääntäminen on vaikeampaa suoraan ritilällä. Lohi kannattaa nostaa ainakin tuntia ennen huoneenlämpöön ja maustaa molemmin puolin merisuolalla ja pippurilla. Grillaus aloitetaan nahkapuoli alaspäin, epäsuoralla lämmöllä. Raaka-aineen kypsymistä on helppo seurata, sillä veitsellä voi hiukan raottaa lihan syitä. Nahatonta puolta paistetaan vain hetken. Kun lohi on lähes kypsää se nostetaan pois grillistä, sillä paistuminen jatkuu vielä sen jälkeenkin. Tällä ohjeella ei voi epäonnistua.

Epäsuoralla lämmöllä estetään kalan rasvan
valuminen poltimoille, joissa se syttyy liekkeihin
helposti ja polttaa nahan karrelle.

Kasviksia oman maun mukaan.


Erilaiset kasvispaistokset sopivat tarjottavaksi
kala-aterialla.


Makkaravartaat kasviksilla on helpot valmistaa. Makua kannattaa lisätä erilaisilla grillauskastikkeilla. Kylkeen silliä ja keitettyjä perunoita, siinä on kesäaterian maut kohdillaan.



Esimerkiksi pikkutomaatit, kesäkurpitsan ja paprikan
palat kypsyvät samaan tahtiin makkaran kanssa.



Ulkona ruokailu on mukavaa vaihtelua.



Tiesitkö, että silli on oikea terveysruoka. Siinä
on runsaasti D-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja.


Itse valmistettu hampurilainen on kätevä ateria, sillä jokainen voi rakentaa mieleisen kokonaisuuden, päätähtenä loistaa kuitenkin grillissä kypsennetty jauhelihapihvi. Myös sämpylöihin kannattaa ottaa rapsakka suutuntuma ylätasolla.


Tämä vie kielen mennessään!



AAMUKSI  ITSELLE TAI VIERAILLE


Jos haluaa valmistaa sämpylät aamupalalle, suosittelen etsimään "Yönyli"-säpylöiden ohjeen. Taikina valmistetaan illalla ja se nostatetaan jääkaapissa yön. Aamulla taikinanokareet pellille ja uuniin. Ihana tuoksu herättää unisimmatkin.


Näitä ei seuraavaan ruokailuun, saati
pakastukseen asti riittänyt.


Maalaissämpylät uunituoreena.


Itsetehden parempaa!


LOPUKSI KESÄN MAKU MUISTOKSI


Parhaita ovat herkut, joita saa harvoin syödäkseen. Letut ovat niitä, joita kotona ei tule paistettua usein. Puuha on käryävää ja sitoo hellan ääreen. Mutta maalla kaikki on toisin. Grillissä, valurautapannulla tuoksut lentävät taivaan tuuliin ja paistaja saa nauttia linnunlaulusta ja ystävien seurasta. Ja jokainen voi kokata pannullisen vaikka vuorotellen!



Pitsireunat letuissa !


NIISTÄ KUTSUMATTOMISTA VIELÄ...


Keskustelupalstoilla kirjoitellaan usein kesäaikaan kutsumattomista vieraista, jotka syövät ruuat, majoittuvat omalla luvalla vuorokausiksi tai isännistä, jotka teettävät remontit vierailla ruokapalkalla tai syövät vieraiden tuomat eväät ym.
Näissä kertomuksissa täytyy olla vahvasti värikynää mukana, sillä itsellämme ei ole moisesta kokemusta, ei edes kuulopuheita! Näin kännykkäaikaan saa olla matala kynnys kutsua itsensä kylään, mutta myös lupa pyytää toista ajankohtaa, jos juuri nyt ei sovi. Vain ääneen puhuttu mielipide kuuluu!

Tervetuloa vieraat, yhdessä on aina ollut hauskaa!

lauantai 2. toukokuuta 2020

4-vuotiaan päivä mökillä




PITÄÄKÖ OLLA VALMIITA LEIKKEJÄ?


Neljävuotias on mukavassa mökkeilyiässä, sillä hän on kiinnostunut näkemään ja kokemaan uusia asioita. Pihaan ajavasta autosta nousee iloinen vesseli valmiina uusiin seikkailuihin. Vaatteet on oltava vettä- ja kuraa hylkiviä, sillä vesielementti on lähellä sekä rannassa että kastelukannuissa. Poika tarttuu ensimmäisenä pihaharjaan, jolla haluaa siivota pihakivet puhtaiksi saumaushiekasta. Otteet ovat kuin kokeneella tekijällä! Kun homma on hänen mielestään tehty alkaa keppien keräily. Ne saa hyvällä mielikuvituksella muutettua vaikka Ninjojen tulikääröiksi.



Pihalaatoituksen siivousta.





Vesi kiinnostaa häntä erityisen paljon ja järvenrantatontilla on aikuisen oltava kokoajan lähettyvillä ja silmät tarkkana. Papan laiturin viereen pudottama katiska nostetaan yhdessä ja ihmetellään saalista. Paljon pikkuahvenia, joita vesiosuuskunta toivoo järvenranta-asukkaiden nostavan ylös niin paljon kun mahdollista. Hoitokalastus on osa järven kunnostusprojektia.


Papan katiskassa on paljon pomppivia hopeakylkiä.


Isoimmat ahvenet pääsevät takaisin järveen
huolehtimaan omalta osaltaan järven siivousta.


Erilaisten hiekkaleikkien, kivien ja käpyjen keräilyn sekä pensselillä ja vedellä laudanpätkän "maalailun" parissa vierähtää pitkä tovi. Kiven molskahdus veteen kuullostaa hauskalta! Mummu saa apulaisen lannoitusrakeiden levitykseen ja kasvien kasteluun. Sisälle ei millään houkuttimella saa, ateriakin on syötävä luonnon helmassa. Kun sää sen nyt sallii, tehdään sitten niin. Ulkona puuhailu toi nälän. Yhtäkään lusikallista ei suuhun tarvinnut maanitella vaan lautanen tyhjeni pian, jotta leikit voivat jatkua.

Isi ja pappa lähtevät vastarannalle haukia narrailemaan. Tällä kertaa jäimme siltä reissulta, sillä olimme varmoja, että pienellä tulisi tylsää veneessä. Veneen vetäminen takaisin maalle jännitti, onneksi vinssi oli apuna. Harmi vain, että poikasen voimat eivät vielä riitä auttamaan isiä.



Isin ja papan kalareissu alkaa.


Me jäimme laiturille odottamaan kalansaaliita.


Vinssin toiminta kiinnostaa kovasti!

Kun päivä on kääntynyt illaksi haluamme pitää pienen herkkuhetken Vappu-päivän kunniaksi. Munkki maistuu, sillä energiavarastot on käytetty. Nyt hän malttaa hetken katsoa lastenohjelmaa ja rauhoittua illan tullen.


Mummun tekemät herkut maistuvat.


Tämän päivän kokemuksesta voi todeta, ettei valmiiksi mietittyjä leikkejä tarvita. Neljävuotiaan mielikuvitus on pohjaton ja kaikki pihassa olevat materiaalit pääsivät leikkeihin mukaan. Tylsää hetkeä ei tullut, eikä ipad tai kännykkäpelit houkuttaneet pariinsa.
Lapsen sanoin: "Möksällä on niin kivaa, soitellaan vielä illalla!"  Mummu on samaa mieltä. Tänään he lähtivät kotiin, seuraavalla kerralla voi taas yökyläillä!


Tässä postaus lapsen viimekevään käynnistä:

https://pisaroitaliljarannasta.blogspot.com/2019/04/mokkitekemista-lapsille.html

Sekä serkun puuhista mökillä:

https://pisaroitaliljarannasta.blogspot.com/2019/06/lapsi-mokkivieraana.html

Blogitekstisuositus

Parhaan omenahillon salat