Joulunaika maalla vai kaupungissa?

Useana vuonna olemme haaveilleet joulunvietosta maalla. Siellä tunnelma nousisi potenssiin kolme, varsinkin jos saataisiin valkoinen joulu. Sää on kuitenkin muuttuva tekijä, jota ei voi ennustaa varmasti kuin pari päivää ennen.

Pakkasten tullen pitää kaivosta nostaa sähköpumppu talveksi sisälle. Tämä tarkoittaa sitä, että vesi pitää tuoda kanistereilla kaupungista. Järvikin on joulukuussa jäässä, joten tiskivettä varten pitäisi tehdä avanto. Nämä tekevät juhlapyhien vieton hankalaksi mökillämme, onhan ruoka iso osa jouluperinnettä. Taidamme tänäkin vuonna luopua haaveesta. Työkiireiden keskellä toteuttaminen olisi työlästä, mutta kyllä näin vielä joskus tehdään!

Kaupungissa tavoittelen tunnelmaa jouluvaloin; kynttilät, lyhdyt ja led-valosarjat tuovat valoa pimeyteen. Lunta ei vielä Pirkanmaalla ole näkynyt, joten kaikki valon pilkahdukset tulevat tarpeeseen. Meteorologin mukaan, ennen vuosituhannen vaihdetta, pysyvä lumi satoi jo marraskuussa eteläänkin. Olosuhteet ovat nykyään muuttuneet, pysyvä lumi saattaa sataa vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Tämä näkymä toteutuu nykyään vasta tammikuussa sillä
etelään pysyvä lumi on odotettavissa vasta silloin.

Tämä kuva on muutaman vuoden takaa. Idylli runsaslumisesta
joulusta kiteytyy tässä, rantasauna on valkoisen hunnun peitossa.

Aloitan joulufiilistelyn marraskuun loppupuolella. Se tarkoittaa esim. pieniä yhteisiä glögihetkiä perheen, naapureiden tai ystävien kesken. Stressiä en ole koskaan kokenut, sillä aloitan ruokien valmistamisen ajoissa pakkaseen. Lahjat on hyvä olla hankittuna viimeistään marraskuussa. Näin saa rauhan sieluunsa.

Taloyhtiön glögihetken järjestin meidän
autokatoksessamme. Lämmintä ylle ja
naapurit tulevat tutuiksi!

Joulua voi jo fiilistellä kattauksella.

Tässä kohtaa joulun vietto kaupungissa houkuttaa sen helppouden vuoksi. Kaiken juhlintaan liittyvän tavarapaljouden rahtaaminen maalle ei  houkuttele. Koetaan se joskus myöhemmin!

Marraskuista tunnelmaa mökiltä

Viikonlopun viettäminen mökillä houkuttaa vielä. Perjantaina, töiden jälkeen, on kiire maaseudun rauhaan. Loppumatkasta on tienpätkä ilman katuvaloja. Pimeä tie ja tuulilasiin liiskautuvat isot märät lumihiutaleet hiljentävät kaasujalkaani, kaupunkiolosuhteisiin tottuneelle jännittävä osuus.

Harmaan eri sävyjä.

Ilmalämpöpumppu pitää lämmön mökissä n.15-18 asteessa. Viimeviikolla pakkasta oli jopa yksitoista astetta ja tulet saa laittaa heti sekä takkaan, että keittiön puuhellaan. Lämpö nousee sisätiloissa nopeasti, hellassa saa kuitenkin jatkaa pienellä liekillä koko päivän, jotta tekstiilit ja seinät eivät hohkaisi viileää.

Pimeys alkaa hiipiä viiden tienoilla näin marraskuussa. Ilta vierähtää palautuessa viikon askareista, mm. tv:tä katsellen. Uni tulee aikaisin ja täällä nukkuu yönsä sikeästi.

Sadepisaroita lehdettömän koivun oksilla.

Kosteus on käsinkosketeltavaa.

Tintit ovat käyttäneet tarjoiluja hyväkseen.

Aamut alkavat lämmityspuuhilla. Puuhellan lämpö on pehmeää. Katselen ikkunasta järvelle. Sen ohut jääkansi peilaa vastarannan puut pintaansa ja metsän keskellä pilkottaa kotoisaa valoa. Meteorologi kertoo päivästä tulevan utuinen, sumuinen ja sateinen. Sen voi jo heti aamusta aistia.
Aamuhämärissä tintit ovat alkaneet aamiaisen etsimisen. Niille on katettuna siemenpalloja, ettei ruokapula pääsisi yllättämään.

Lähden hakemaan kaupasta lisää suojaverkkoja istutuksille sillä pumpulihännät typistivät mm. ruusuni viime talvena lyhyiksi tyngiksi. Ne kyllä virkosivat, mutta joillakin ruusuilla jäi kukinta tältä kesältä pois. Tästä viisastuneena huolehdin nyt verkot kaikille tärkeille taimilleni!