Maalla on pimeän tullen todella pimeää. Katuvaloja ei näy ja naapureissakaan ei ketään paikalla. Syksyssä on omat upeat puolensa vaikka kesän taakse jättäminen onkin haikeaa. Kestopuheenaihe on ollut sateiden vähyys ja nyt niitä onneksi saadaan. Varsinkin tuija-aita alkaa heti näyttäämään kuivumisen merkkejä, jos sateeton kuiva kausi venyy liian pitkäksi. Hyvä, että saavat vettä, sillä kevät on haastavaa aikaa. Kun maa on vielä jäässä ja kevätaurinko alkaa paistella, niillä tulisi olla valmiiksi hyvä nestetilanne.
Etuoven katoksessa on viihtynyt riippapelargonia ja sainkin kivan vinkin Facen puutarharyhmässä. Syksyllä voi ottaa kesäkukista pistokkaita, jotta ensikesän kukkaloisto on turvattu. Kahdeksan latvaa saksin tähän tarkoitukseen. Pistokkaaseen kannattaa jättää vain pari kolme lehteä, jotta kasvi käyttäisi mahdollisimman paljon voimaa juurten kasvattamiseen. Syksypistokkaat tarvitsevat kasvivalon talveksi ja viileys olisi myös ihanne.
Terassilla tarkenee vielä istuskella, kunhan pukeutuu lämpimästi. Villasukat jalkaan ja vilttiä ylle, muutama auringonsädekin lämmittää ihanasti. Saunalle saa virittää tuikkuja tunnelmaa luomaan ja valosarjat tuovat sitä myös.
Mukavin löytö syksyllä on kantarellipaikka omassa pihassa. Niitä tulee sinne tänne, vaihtaen paikkaa eri vuosina. Nyt löytyi sienipaikka rannasta, jossa yleensä leikataan nurmikkoa. Tänä kesänä ei ole leikattu tässä kohtaa kuin muutama kerta ja kantarellit ovat saaneet nousta rauhassa. Pitää pistää muistiin tämä kohta ensi vuonna!
 |
| Näistä tulee maukas kastike kahdelle. |
Sain eilen tekstiviestin, että tilaamani uusi ovi ja ikkuna toimitetaan ensiviikolla mökkipihaani. Asennus onkin seuraavan postaukseni aihe!
