Siirry pääsisältöön

Tekstit

Blogitekstisuositus

Sipulikukat nupulla, lämpöä odotellessa.

Puutarhurin kevät on odottelua, jännitystä, turhautumista, huolta, huolehtimista ja onnen tunnetta. Koko pitkä jakso lokakuusta toukokuuhun asti on odottelua; tulisipa kevät. Jännitys, onko talvipakkaset nitistäneet rakkaat istutukset, on venynyt tänä keväänä pitkäksi. Nytkin istun puutarhatuolissani, toppis päällä ja huolehdin siitä, pitääkö nupullaan olevat tulppaanit suojata yöksi harsolla. On siis pakkasia pidellyt. Suoja-aidat poistin viikko sitten. Joka kerta kun saavun mökille kohdistan katseeni tulppaaneihin ja atsaleaan, onko ne joutuneet niin sanotusti parempiin suihin. Parasta on kuitenkin nähdä, että luonto elpyy rankasta talvesta. Koivut ovat hiirenkorvalla, sipulikukat kukkivat pian ja syksyllä kylvetty uusi nurmialue on selvinnyt.  Osto-orvokit kukassaan.  Perunanarsissit istutin viime syksynä.  Helmililjat ovat pieniä, tarvitsisivat sadetta.  Vuorenkilpi on varma kukkija.  Tulppaanit selvisivät yöpakkasista.  Narsissit avautuvat heti kun lämpö saapuu.  Oma käsi toipuu l

Viimeisimmät blogitekstit

Tuoko pääsiäinen kevään?

Käsi kipsissä eksyksissä

Synttärijuhlintaa ja tuparit

Päivä 3-vuotiaan seurassa

Aikuisena uudelle urapolulle

Keittiön uudistus