Keveitä lumitöitä

Ensimmäisenä adventtisunnuntain aamuna aurinko nousi yhdessä pakkasen kanssa. Lunta on kaikkialla, tunnelma on jouluinen. Päätämme lähteä tarkastamaan lumitilanteen mökillä. Puolen tunnin ajomatka moottoritietä sujahtaa sunnuntaina nopeasti, muut eivät vielä ole lähteneet liikenteeseen.

Lunta on tullut muutamia senttejä. Otamme lumikolat esiin ja lykimme parkkipaikan ja polut puhtaiksi pelkästään liikunnan ilosta, ensiviikon lopulle luvattu suojasää olisi ne sulattanut kyllä.

Aurinko värjää vastarannan lämpimän keltaiseksi.

Viime kesänä asennettu pihalaatoitus on helppo
siivota harjaamalla.

Vesi on poikkeuksellisen korkealla, olisikohan
sateisen syksyn aiheuttamaa.

Maksaruohon kuivahtaneille kukinnoille on
satanut hauskat pumpulipallot!

Parkkipaikka kaipaa siivousta. Tuija-aita on
kaunis lumisin koristein.

Taas oli mökillä kaikki hyvin. Lumi muuttaa maisemaa kauniisti. Olisi ollut mukava jäädä koko päiväksi, lähteä vaikka jäälle nauttimaan auringosta, mutta velvollisuudet kutsuivat takaisin kaupunkiin!

Joulunaika maalla vai kaupungissa?

Useana vuonna olemme haaveilleet joulunvietosta maalla. Siellä tunnelma nousisi potenssiin kolme, varsinkin jos saataisiin valkoinen joulu. Sää on kuitenkin muuttuva tekijä, jota ei voi ennustaa varmasti kuin pari päivää ennen.

Pakkasten tullen pitää kaivosta nostaa sähköpumppu talveksi sisälle. Tämä tarkoittaa sitä, että vesi pitää tuoda kanistereilla kaupungista. Järvikin on joulukuussa jäässä, joten tiskivettä varten pitäisi tehdä avanto. Nämä tekevät juhlapyhien vieton hankalaksi mökillämme, onhan ruoka iso osa jouluperinnettä. Taidamme tänäkin vuonna luopua haaveesta. Työkiireiden keskellä toteuttaminen olisi työlästä, mutta kyllä näin vielä joskus tehdään!

Kaupungissa tavoittelen tunnelmaa jouluvaloin; kynttilät, lyhdyt ja led-valosarjat tuovat valoa pimeyteen. Lunta ei vielä Pirkanmaalla ole näkynyt, joten kaikki valon pilkahdukset tulevat tarpeeseen. Meteorologin mukaan, ennen vuosituhannen vaihdetta, pysyvä lumi satoi jo marraskuussa eteläänkin. Olosuhteet ovat nykyään muuttuneet, pysyvä lumi saattaa sataa vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Tämä näkymä toteutuu nykyään vasta tammikuussa sillä
etelään pysyvä lumi on odotettavissa vasta silloin.

Tämä kuva on muutaman vuoden takaa. Idylli runsaslumisesta
joulusta kiteytyy tässä, rantasauna on valkoisen hunnun peitossa.

Aloitan joulufiilistelyn marraskuun loppupuolella. Se tarkoittaa esim. pieniä yhteisiä glögihetkiä perheen, naapureiden tai ystävien kesken. Stressiä en ole koskaan kokenut, sillä aloitan ruokien valmistamisen ajoissa pakkaseen. Lahjat on hyvä olla hankittuna viimeistään marraskuussa. Näin saa rauhan sieluunsa.

Taloyhtiön glögihetken järjestin meidän
autokatoksessamme. Lämmintä ylle ja
naapurit tulevat tutuiksi!

Joulua voi jo fiilistellä kattauksella.

Tässä kohtaa joulun vietto kaupungissa houkuttaa sen helppouden vuoksi. Kaiken juhlintaan liittyvän tavarapaljouden rahtaaminen maalle ei  houkuttele. Koetaan se joskus myöhemmin!

Marraskuista tunnelmaa mökiltä

Viikonlopun viettäminen mökillä houkuttaa vielä. Perjantaina, töiden jälkeen, on kiire maaseudun rauhaan. Loppumatkasta on tienpätkä ilman katuvaloja. Pimeä tie ja tuulilasiin liiskautuvat isot märät lumihiutaleet hiljentävät kaasujalkaani, kaupunkiolosuhteisiin tottuneelle jännittävä osuus.

Harmaan eri sävyjä.

Ilmalämpöpumppu pitää lämmön mökissä n.15-18 asteessa. Viimeviikolla pakkasta oli jopa yksitoista astetta ja tulet saa laittaa heti sekä takkaan, että keittiön puuhellaan. Lämpö nousee sisätiloissa nopeasti, hellassa saa kuitenkin jatkaa pienellä liekillä koko päivän, jotta tekstiilit ja seinät eivät hohkaisi viileää.

Pimeys alkaa hiipiä viiden tienoilla näin marraskuussa. Ilta vierähtää palautuessa viikon askareista, mm. tv:tä katsellen. Uni tulee aikaisin ja täällä nukkuu yönsä sikeästi.

Sadepisaroita lehdettömän koivun oksilla.

Kosteus on käsinkosketeltavaa.

Tintit ovat käyttäneet tarjoiluja hyväkseen.

Aamut alkavat lämmityspuuhilla. Puuhellan lämpö on pehmeää. Katselen ikkunasta järvelle. Sen ohut jääkansi peilaa vastarannan puut pintaansa ja metsän keskellä pilkottaa kotoisaa valoa. Meteorologi kertoo päivästä tulevan utuinen, sumuinen ja sateinen. Sen voi jo heti aamusta aistia.
Aamuhämärissä tintit ovat alkaneet aamiaisen etsimisen. Niille on katettuna siemenpalloja, ettei ruokapula pääsisi yllättämään.

Lähden hakemaan kaupasta lisää suojaverkkoja istutuksille sillä pumpulihännät typistivät mm. ruusuni viime talvena lyhyiksi tyngiksi. Ne kyllä virkosivat, mutta joillakin ruusuilla jäi kukinta tältä kesältä pois. Tästä viisastuneena huolehdin nyt verkot kaikille tärkeille taimilleni!

Saunaohjeet osa 3.

Viimeinen osa vaarini ohjeista neuvoo lopputoimet, joilla sauna tuulettuu ja kuivuu sekä valmistelee seuraavaan käyttökertaan.

JÄLKIHUOLTO

1. Lämmin patavesi heitellään penkeille ja ralleille muoviämpäriä käyttäen (ei metalliastialla).
2. Padan loppukuivaus rätin avulla, säilytyspaikkana varras.
3. Löylyhuoneen ovi avataan hakaan.
4. Rallit lyhyimmästä alkaen nostetaan pystyyn löylyhuoneen portaille.
5. Kiulu kumolleen penkille.
6. Saavi tyhjennetään kaatamalla kumoon pallin nojalle.
7. Padan tulipesän luukku avataan ja pesuhuoneen räppänä suljetaan.
8. Vesipumpun johto irroitetaan pistorasiasta.
9. Verhot suljetaan.

Löylyhuoneen saavi tyhjennetään ja säilytetään
kumollaan penkillä.

Kauniina päivänä pyyhkeet voi kuivattaa ulkona.

Perheen saunojilla on oma nimikkonaulakko.

Pesuhuoneen penkeille on hyvä tyhjentää padan
kuuma vesi saunomisen jälkeen.

Ohjeet ovat erittäin yksityiskohtaiset, nykyään niitä noudatetaan suurpiirteisesti.

Mukavia saunahetkiä !


Alla linkit ykkös- ja kakkososan saunaohjeisiin:

https://pisaroitaliljarannasta.blogspot.com/2019/10/saunaohjeet-osa-1.html

https://pisaroitaliljarannasta.blogspot.com/2019/10/saunaohjeet-osa-2.html

Saunaohjeet osa 2.

 

Vaarini laatimien saunaohjeiden jatko-osa käsittelee itse saunoittelua. Kiire jätetään pois ja  otetaan rentoutumishetkestä kaikki irti.

SAUNOITTELU

1. Sukat voi laittaa kuivumaan lämpöpatterin suojuksen päälle.
2. Vihdat haudotaan kuumavesiämpärissä.
3. Heitellään löylyä pikku annoksin saadakseen alkuhikoilun.
4. Lisätään puita kiukaaseen. Lämpöä nostetaan korkeintaan 90 asteeseen asti, kiukaan kyljet punaisiksi.
5. Hiottuasi voit välillä vilvoitella pesuhuoneessa, verannalla tai järvessä.
6. Vihtoessa saattaa olla nautinnollista lisätä löylyä kunnes ihoa vähän polttaa. Vältä veden käyttöä.
7. Jos on liian kuuma lavolla, avataan ovi nostamalla vieterilinkku ylös tai palli oven rakoon.
8. Välttääksesi käryä, älä anna vihdanlehtien mennä kiuaskiville.
9. Makkara lämmitetään alumitpaperissa kivien päällä.
10. Jos on liian kylmä pesuhuoneessa, sulje sen räppänä. Avaa kiuashuoneen ovi. Puita kiuaspesään.
11. Pesun jälkeen saippuat, sienet, sangot telineisiinsä.
12. Iho kuivataan pyyhkeellä viivyttelemättä.
13. Talvella pukeudutaan heti lämpimästi.
14. Saunan vapauduttua ilmoita siitä emännälle. 

Lavot eli lauteet

Sangot ovat omilla paikoillaan ja puut telineessään.

Vilvoitella voi mm. järvessä.

Verannalla vilvoittelua jo viidennessä polvessa.

Näissä ohjeissa otetaan huomioon niin rakennus kuin muut saunojat. Hänen aatoksistaan huomaa entisajan säästäväisyyden, puita ja vettä käytetään tarpeen mukaan, lämpöä ei päästetä harakoille auki olevista räppänöistä ja tavarat huolehditaan omille paikoilleen. Näin paikat pysyvät kunnossa vuosikymmeniä!

Lue myös Saunaohjeet osa 1.

https://pisaroitaliljarannasta.blogspot.com/2019/10/saunaohjeet-osa-1.html

Saunaohjeet osa 1.

LÄMMITÄ OIKEIN - NAUTI KYLVYSTÄ - SAUNA KUIVAMISKUNTOON

Edesmennyt vaarini on laatinut 60-luvulla yksityiskohtaiset, vähän huvittavatkin, käyttöohjeet puulämmitteisen rantasaunan eri vaiheisiin, lämmityksestä lopputoimiin. Osa ohjeista on vieläkin käytössä ja niiden ansiosta hirsirakennus on säilynyt hyvässä kunnossa. Tässä sinullekin sanasta sanaan lista toimista saunassa:

LÄMMITÄ OIKEIN

Lämmitys kestää n. 1 tunnin. Kun noudatat tätä työvaiheiden järjestystä, niin saunoessa mikään ei "klikkaa" ja sauna seisoo mätänemättömänä vuodesta toiseen.

1. Avataan ovet 3 kpl, räppänät 2 kpl (ei kiukaan) ja savupellit 3 kpl.
2. Tuhkat sihdin läpi tuhkaämpäriin, sihdistä naulat j.m.s. romuämpäriin.
3. Vesi pataan ja saaviin sähköpumpulla.Töpseli seinään ja käynnistys kuminapista.
4. Puita pataa varten 2 syliä, kiukaalle 4. Kannetaan kaikki yhdellä kertaa peräkkäin.
5. Tulet viritetään pesän keskellä olevan poikkipuun päälle, muut puut pitkittäin lähelle pesän suuta. Liian pitkät puut takaisin hakkuupaikalle. Älä paisko luukkuja, katso, että ne ovat täysin kiinni lämmitettäessä.
6. Talvella matot pudistetaan ja lämmitetään lavon kaiteella, samoin juomat lavoilla (korkit auki).
7. Ovet ja räppänät suljetaan. Padan suupelli kuristetaan muurin tasalle.
8. Puoleen pesään palaneet puut liikutetaan, rostiurat avataan, puita täyteen, ripeää tulta!
9. Patavesi kiehutetaan, jos liikakiehuntaa niin ämpärillinen kuumaa pois saaviin ja kylmää tilalle. Padan kansi nostetaan takareuna edellä pystyasentoon, täten kuumat pisarat ja vesihöyryt poistuvat kannen takana.
10. Kiulu turvotetaan patavedessä ja täytetään haalealla vedellä lavoille löylyvedeksi.
11. Pesuhuone siivotaan, rallit asetetaan. Kiuashuone siivotaan. Vettä kiukaalle.
12. Kiuashuoneen lämmön noustua 70 asteeseen (viisari pystyasennossa), kutsutaan ensisaunojat, jotka lähtenevät liikkeelle välittömästi.
13. Pukuhuone siivotaan. Lämmitetyt matot asetetaan. Pesuhuoneen räppänä avataan.
14. Löylyvettä kiukaalle. Puita kiuaspesään.

Tulevissa postauksissa vielä ohjeet saunoitteluun ja jälkihuoltoon.

Tästä rantasaunasta on kyse:

https://pisaroitaliljarannasta.blogspot.com/2019/04/vapaa-ajanpaikka-nimelta-liljaranta.html

Syksyinen viikonloppu mökillä

Aamulla ensimmäisenä heräävä sytyttää tulet hellan pesään ja laittaa kahvinkeittimen porisemaan. Tulisijan lämpö on lempeää ja kahvin tuoksu saa unisimmankin hereille. Aamu-uutisissa kerrotaan maailman menosta, täällä kaikki tuntuu kuitenkin niin kaukaiselta!

Haravointipuuhiin tekee mieli, sillä paljon on jo puiden lehtiä leijunut alas. Isommat määrät minulla on tapana siivota pois, ettei nurmikko tukehdu. Syksy on meilläpäin ollut erittäin sateinen ja jos kaikki lehdet jäävät paksuna mattona maahan, se edistää sienitautien ja sammaleen kasvua. Pienet määrät jätän kastemadoille.

Pihakäytyvät on mukava puhaltaa puhtaiksi,
märät lehdet kun ovat liukkaita jalan alla.

Haravoin kaiken pressun päälle ja vedän lastin
sen avulla tunkiolle.

Nurmikko pääsee taas hengittämään.

Kantarellipaikan kohdalla käytän lehtipuhallinta,
ettei kultainen herkku häviä kompostiin.

Tauko tekee hyvää näissäkin hommissa.

Tänään virittelen suojaverkot kaikille kasveille, joita jänis talvella typisti, ravinnokseen tietysti, ei ilkeyttään!. Kauniit ranskan- ja kanadanruusut joutuivat aloittamaan keväällä kasvun lähes nollasta, mutta onneksi kuitenkin selvisivät pumpulihännän tekosista. Omenapuut olen suojannut alusta asti, nyt jänösille maistuu ainoastaan oksien uusin kasvusto, tästä puu ei kärsi lainkaan.

`Louise Bugnet` jänöjen tavoittamattomissa.

20-vuotias Lobo pärjäilee jo ilman verkkoa.

Telkät keräävät kavereita kasaan syysmuuttoa varten. Järvellä ui kymmeniä yksilöitä, välillä sukellellen ruokaa hakemaan järven pohjasta.

Postaukset mökiltä harvenevat sitä mukaa kun käynnit siellä. Oman onnensa nojaan paikka ei kuitenkaan jää, talven tullen ainakin polut ja parkkipaikka käydään siivoamassa lumista. Myös kävelyretket jään yli vastarannalle ovat mukavia. Siellä on suo, jolla elelevät metsäneläimet jättävät jälkiä. Niitä on jännittävää tutkia. Päiväkäynnillä mökillä usein lämmitetään sisällä, jotta eväät voi nauttia säiltä suojassa.

Muutama kaunis kasvi sinnittelee vielä kukassa syyssäässä:

Mitä mökkipihassa voi tehdä nyt ?

Lokakuu jo kohta puolessa välissä ja vielä on mukava jäädä yöksi mökille. Säät vaihtelevat sateesta aurinkoiseen. Sisätyöläisen on aina ihanaa päästä ulos puuhailemaan. Nyt vuorossa on kesäkukkaruukkujen ja vesiastioiden tyhjennystä sekä perennojen alasleikkuuta.

Olisikohan tämä vuoden viimeinen nurmikonleikkuu?

Perennojen maanpäällisten osien alasleikkuu jakaa niin harrastajia kuin ammattilaisia kahteen leiriin. Itse leikkaan ne näin syksyisin. Työ on helpointa tehdä ennekuin lehdistö painuu maata pitkin. Kevääseenkin olen joskus jättänyt, mutta esim. pioni, iiris ja päivänlilja alkavat nousta todella aikaisin ja vaarana on, että versot vaurioituvat haravoidessa. Vaikka olen suorittanut homman syksyllä, se ei ole vaikuttanut kukintaan. Juurakotkaan eivät ole kärsineet syysleikkauksesta.

Tarhapiiskun versot kaatuvat polulle, joten
leikkaan maanpäälliset osat pois.

Löysin tällaisen kätevän kokoontaittuvan
pussukan puutarhajätteille.

Varastoidessa tämä ei vie tilaa varastossa.

Täydessä lastissakin tätä on kevyt kantaa.

Kesäkukat saavat kyydin kompostiin.

Ruukut kannattaa kääntää ylösalaisin, jotta
vesi ja pakkanen eivät pääse rikkomaan niitä.

Niin muoviset kuin sinkkiset kastelukannut on
 hyvä kääntää myös, jotta ei tule pakkasvaurioita.

Kaikki ulkosalla olevat astiat tyhjennän vedestä
ja siirrän varastoon odottamaan kevättä.

Luin internetin ihmeellisestä maailmasta, että perennoista ja köynnöksistä voi ottaa siemeniä ja istuttaa ruukkuihin. Nämä haudataan talveksi maahan ja katsotaan keväällä onko versoja näkyvissä.
Tämä koskee kasveja, joiden siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen. Kokeilenpa, eihän se "ota eikä anna", jos ei onnistu. Ruukkuja ja multaa on, joten helppo toteuttaa tämä yritys.

Kesäkukista on jäänyt ruukkuja säästöön.

Kärhö on kukkinut upeasti ja siemeniä on paljon.

Nämä pääsevät ruukkuihin.

Suviruusussa on komeat kiulukat.

Kiulukan vieressä kaksi siementä, niidenkin
idätystä haluan kokeilla.

Nämä ruukut kaivan tunkion viereen puunjuurelle.
Muistankohan keväällä ottaa ne ylös?

Perennojen suojissa on muutama lehtokotilo, joita tosin on vain vähän madellut pihassani. Luin puutarharyhmässä keskustelua kotiloista ja moni totesi kannan vähentyneen huomattavasti. Syyksi paljastui linnut, jotka ovat oppineet popsimaan niitä. Hauska huomata, että nekin tarvitsevat totuttelua uusiin makuihin. Mutta puutarhaharrastajat kiittävät tästä tiedosta!

Lehtokotilo kielon lehdellä.

Sammaleet kukoistavat syksyn sateiden ansiosta.

Luumut alkavat olla kypsiä.

Pihakalusteiden pehmusteet on aika nostaa sisälle.

Pirkkalan koivu kellertää ruskasta ja
ponttoonilaituri on nostettu ylös talveksi.

Itselle nämä kotimaan vuodenajan vaihtelut sopivat, luonnossa on aina kauniita vivahteita!  Mökkitiellä tepasteli muuten isohko ruskea lintu, jolla on pitkä nokka. Netistä oli taas suuri apu tunnistamisessa. Lehtokurppa pelästyi meitä ja lennähti pusikkoon. Olipas mukava tapaaminen, Luontoportti-sivuston mukaan sitä ei ole helppo havaita luonnossa!