sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Syksyn merkkejä, ajatukset jo keväässä





Maalla on pimeän tullen todella pimeää. Katuvaloja ei näy ja naapureissakaan ei ketään paikalla. Syksyssä on omat upeat puolensa vaikka kesän taakse jättäminen onkin haikeaa. Kestopuheenaihe on ollut sateiden vähyys ja nyt niitä onneksi saadaan. Varsinkin tuija-aita alkaa heti näyttäämään kuivumisen merkkejä, jos sateeton kuiva kausi venyy liian pitkäksi. Hyvä, että saavat vettä, sillä kevät on haastavaa aikaa. Kun maa on vielä jäässä ja kevätaurinko alkaa paistella,  niillä tulisi olla valmiiksi hyvä nestetilanne.









Etuoven katoksessa on viihtynyt riippapelargonia ja sainkin kivan vinkin Facen puutarharyhmässä. Syksyllä voi ottaa kesäkukista pistokkaita, jotta ensikesän kukkaloisto on turvattu. Kahdeksan latvaa saksin tähän tarkoitukseen. Pistokkaaseen kannattaa jättää vain pari kolme lehteä, jotta kasvi käyttäisi mahdollisimman paljon voimaa juurten kasvattamiseen. Syksypistokkaat tarvitsevat kasvivalon talveksi ja viileys olisi myös ihanne.









Terassilla tarkenee vielä istuskella, kunhan pukeutuu lämpimästi. Villasukat jalkaan ja vilttiä ylle, muutama auringonsädekin lämmittää ihanasti. Saunalle saa virittää tuikkuja tunnelmaa luomaan ja valosarjat tuovat sitä myös.


























Mukavin löytö syksyllä on kantarellipaikka omassa pihassa. Niitä tulee sinne tänne, vaihtaen paikkaa eri vuosina. Nyt löytyi sienipaikka rannasta, jossa yleensä leikataan nurmikkoa. Tänä kesänä ei ole leikattu tässä kohtaa kuin muutama kerta ja kantarellit ovat saaneet nousta rauhassa. Pitää pistää muistiin tämä kohta ensi vuonna!





Näistä tulee maukas kastike kahdelle.


Sain eilen tekstiviestin, että tilaamani uusi ovi ja ikkuna toimitetaan ensiviikolla mökkipihaani. Asennus onkin seuraavan postaukseni aihe!

sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Syyspuuhia, kukkasipulit maahan ja katot puhtaiksi.


On erittäin kaunis syyspäivä. Aurinko pilkottaa matalalta, puiden latvusten takaa. Seitsemäntoista asteen lämmössä on mukava puuhata ulkosalla. Aamun kävelylenkki on tehty ja kahvikupposet nautittu, nyt etsimään kukkasipuleille kasvupaikkaa. Narsissi `Pink Charm` nimensä mukaisesti hurmasi minut puutarhamyymälässä. Sipulikasveihin on tullut hienoja erilaisia variaatioita. Tämä valkoinen, pinkillä efektillä, on kiva tuttavuus. Viisi sipulia löysivät paikkansa lumipalloheisin suojista. Kairalla möyhensin maata kymmenen sentin syvyyteen. Vaikka monta sadepäivää on takana, maa on todella kuivaa. Kastelua pitää siis jatkaa koko puutarhassa.
Iiris `Kathrine Hodgkin`-sipulit istutin keijunkukkien ja kärhön kaveriksi. Niiden kukinta ajoittuu touko-kesäkuulle.


`Pink Charm`



Puutarhakairassa on kätevä mitta-asteikko.







Maa on erittäin kuivaa. Kastelusta kannattaa
huolehtia, jotta sipulit ehtivät juurtua ennen talvea.





`Kathrine Hodgkin`


Mänty pudottaa valtavasti neulasia syksyisin. Lehtipuhaltimella tai harjalla on hyvä siivota katot ja rännit puhtaiksi. Tukokset räystäissä voivat  aiheuttaa veden valumista seinään ja se voi olla katastrofin alku.








Katolle ja rakennusten seinään ulottuvat puiden
ja pensaiden oksat kannattaa poistaa.



Tarhapiisku tuo väriä pihaan juuri nyt.



Leppäkerttuja on paljon omissa puuhissaan.
Ne huolehtivat kirvapopulaation harvennuksesta.

Taidanpa vähän puhallella pihakäytäviäkin puhtaaksi neulasista. Myös nurmikon saa vielä leikata, kosteus on tehnyt hyvää kesän kuivattamalle nurmelle!

tiistai 3. syyskuuta 2019

Vaaleanpunaisia muistoja kesästä




Mukava selata kuvia menneestä kesästä nyt, kun alkaa helteet väistyä ja vuodenaika vaihtua kostean viileäksi. Tässä sinullekin vaaleanpunaiset maistiaiset puutarhastani.




Rönsyleimu on alkukesän pinkki kukkija.





Alppiruusun vaaleanpunainen lajike.





Varjolilja ehtii kukkaan ennen pioneja.








Ilman peittoa talven yli pärjäävä pilariruusu
`John Davis


`Tämä JD-kanadanruusu tekee muhkeita terttuja.





Helppo ja komea perinnekasvi pioni.









Jalokärhö villiintyi tänä kesänä upeaan kukintaan.



Kärhö kiipeää terassin aitaa pitkin pöydälle asti.





Tiarella.



Tiarella kukkii lähes koko kesän.





Harjaneilikka on viihtynyt pihassa vuosikymmeniä,
pärjäilee hyvin ilman hoitoa.



Neilikka houkuttelee perhosia.





Neidonruusun kerrattu kukka.








Rantakukka viihtyy nimensä mukaisesti veden äärellä.




Tuoksuherne sulostuttaa ruukussa.



Vieno tuoksu ja herkkä kasvutapa.








Safiirihortensia ei osaa päättää kukkisiko sinisenä
vai vaaleanpunaisena.


Maan happamuus vaikuttaa väriin.





Syysvuokko on uusimpia hankintojani.









Keväällä kuvaston perusteella hankittu taimi
yllätti, olin jo ehtinyt unohtaa minkälainen
syysvuokon kukinta olisi.





Keijunkukkien kukat ovat vaatimattomat.
Sen sijaan purppura lehvästö on näyttävä.



Purppura ja lime, vaikuttavat yhdessä!





Japaninhortensian väri alkaa muuttua puhtaan
valkoisesta pinkiksi.












`Eisvogel`-ruusu kukkii uudestaan istutuksen jälkeen.






Tämän kuningaskalastajaksi ristityn ruusun
hankin Helsingin retkeltämme.


Syyslannoitteet on annettu ja kasvit alkavat päivien lyhentyessä valmistautua lepokauteen. Uutta kukintaa ei ole enää odotettavissa tänä vuonna. Kukkasipuliostoksille suuntaan vielä, jotta keväällä on odoteltavaa. Saapas nähdä mitä löytyy ostoskorista!

Tässä postauksessa pihani valkoiset kukkijat:
https://pisaroitaliljarannasta.blogspot.com/2019/08/mokkipihani-valkoiset-kukkijat.html

Tältä retkeltä löytyi `Eisvogel`-ruusu:
https://pisaroitaliljarannasta.blogspot.com/2019/07/pitaa-menna-kauas-etta-nakee-lahelle.html

Blogitekstisuositus

Kesäparatiisi vai työleiri