sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Viisi mökkielämää helpottavaa tekijää



Elo mökillä muokkauttuu vähitellen. Joissakin asioissa on hyvä oikoa tai ottaa vanhat konstit käyttöön. Sähkötön mökki tuo haasteita. Meille sähkö on arjen helpottaja. Sen pyörittämistä keventää monet samat asiat kuin kaupunkiasunnossakin. Liesi ja jääkaappipakastin ovat minulle ehdottoman tärkeät, mutta esimerkiksi astianpesukoneen ja pyykkikoneen puuttuessa sitä haluaa harventaa tiskaus/pyykkäystoimet mahdollisimman vähiin. Näihin olen joitakin ratkaisuja löytänyt.


Kun pyykätään, käytetään luonnonmukaisia
pesuaineita.


Nyrkkipyykkiä.


Tämä käsinpesussa käytettävä vanha apuväline
on enää koristekäytössä.

VÄHEMMÄN TISKIÄ


Vähennämme tiskiä käyttämällä arkena usein kertakäyttölautasia, mutta ruokailuvälineissä ja mukeissa emme tähän ole lähteneet. Meillä on mieheni kanssa vakimukit käytössä, pikku huuhtaisu vain käytön jälkeen. Myös muu perhe valitsee erivärisistä mukeista omansa ja käyttää samaa koko vierailun ajan. Muovisia ruokailuvälineitä ei harrasteta koskaan, kokemuksesta niitä ei voi suositella.


Mukeissa on värivalikoimaa.


Grillatessa ja hellan ääressä
on hyvä olla kunnon patakintaat.
Nämä ovat made in Finland. 



HARVEMPIA PYYKKIKERTOJA


Mökin tekstiileiksi valitsen luonnonmateriaaleja, villaa ja pellavaa, haluan myös suosia kotimaisia tuotemerkkejä.  Näiden kuitujen etuna on likaa hylkivyys, ajattomuus ja värit toistuvat kauniisti. Vertailuna esim. matot; villamatto on ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta eikä pesutarvetta ole vieläkään. Puuvillamatot on pestävä melkeinpä kerran kesässä. Pellavaiset liinavaatteet taas eivät tunnu kosteilta hikoillessa, kuten puuvillaiset. Myöskin likaa hylkivyys harventaa pesuvälejä. Hyvät yöunet on taattu kun on hyvä sänky ja ikkunoissa tehokkaat pimennysverhot pitämään aamuauringon säteet poissa. Puurakenteinen mökki on akustiikaltaan hiljainen ja siellä nukkuu usein paremmin kuin kotona.


Pellavaa ihoa vasten.

Babyalpakka on pehmeintä villaa.

Ohut kudottu villamatto on suosikkini.


Yökyläilijöille pitää löytyä petivaatteet. Vanhaan arkkuun
mahtuu mainiosti.


Hammasmukit löysivät paikkansa makuu-
huoneesta.


LÄMPÖ JA VIILENNYS


Olen ennenkin maininnut, että ilmalämpöpumpun viilennystoiminto on pelastanut monet yöunet ja olemme jopa kaupungista lähteneet yöksi mökille tämän takia. Sen sähkön kulutus on yllättävän pieni. Pidämme laitetta päällä muutaman tunnin ennen nukkumaan menoa, mutta tarvittaessa vaikka  koko yön. Pumppu ei ole kaunis yksityiskohta sisustuksessa, mutta se saa anteeksi toimintonsa vuoksi.
Pumpun lämmitystoiminto on tarvittaessa päällä ympäri vuoden. Talvella tämän lisäksi tarvitaan vain muutama pesällinen puita ja mökissä voi hyvin asustella. Meillä ympärivuotinen lämmitys ja uudet tiiviit ikkunat ja ovet veivät "mökin hajun".


Ranskanbulldoggi vahtii lämpötilaa.





SÄHKÖTÖN VIILEÄKAAPPI


Vaarin rakentama maakellari on käytössä kun tarvitaan lisää kylmätilaa. Pidämme siellä lähinnä juomia ja kasviksia viileässä, muille ruokatarvikkeille kylmyys ei ihan riitä. Kellari rakennetaan aina tontin varjoisimpaan paikkaan. Isältä tyttärelle-vinkki; maakellarin päällä olevaa maata kannattaa kesällä kastella vesisuihkulla, näin viileys pysyy paremmin. Nämä ovat niitä luonnonlakeja!



Maakellari.


Kellarissa pitää ilman vaihtua, reiät ovessa ovat
osa ilmanvaihtoa.





VESIPUMPUT


Vesipumput ovat ehkä tärkein arjen helpottaja. Meillä on kaivopumppu, jolla johdetaan tiskivesi suoraan keittiöön. Käytämme kaivovettä myös saunassa, jotta se pysyy freesinä vaihtuvuuden ansiosta.
Järvestä otamme kasvien kasteluveden toisella pumpulla. Kaivovesi on tähän tarkoitukseen liian kylmää. Puutarhaharrastajalla sadetin on kuivina kesinä usein käytössä, sillä letkun varressa seisoskelu on pitkästyttävää.



Tiskauspaikka on lähes päivittäisessä käytössä.


Keittiöömme nousee ainoastaan kylmää kaivovettä.


Saunaan vesi tulee seinästä!


Sadetin on helteisen jakson apuri.


Tärkein rutiini mökillä on lähtiessä siistiä tavarat paikoilleen ja tiskata astiat. Seuraavan kerran palatessa on mukava asettua aloilleen!


torstai 27. kesäkuuta 2019

Pihakäytävien siistimistä, rikkaruohot veks!



Kerran kesässä siistin pihakäytävät rikkaruohoista. Samalla tasoitan rankkasateiden muovaamia uomia. Vaikka kivituhka tiivistyy tiukaksi pinnaksi, saattaa sitkeimmät monivuotiset rikkaruohot puskea läpi. Yksivuotisten rikkojen siemenet itävät näinkin karussa maa-aineksessa. Tontilla kovat rankkasateet muovasivat pieniä puroja rinteen käytävälle. Niitä pitkin vesi valuu pihan muotoja mukaillen alas. Viime viikolla tilattiin säkillinen kivituhkaa pihakiveyksen pohjaksi ja siitä jää kulkuteiden kunnostukseen materiaalia sopivasti.

Lähtötilanne oli tämä. Rikkaruohoja, mm.
voikukkaa, levinnyt soratielle.

Rankkasateen rakentamia uomia.

Puolivuosisataa vanha työkalu käteen ja
haraamaan rikkakasveja ylös.



Hara kaivautuu kasvin alle nyppien sen irti.



Vanhan mummulan peruja on heilurihara, jolla saa esimerkiksi kasvimaalta helposti kitkettyä taimirivien välit puhtaaksi rikkakasveista. Sillä on kevyt työskennellä ja mikä parasta; saa huhkia seisten. Ainoastaan kasvit, joilla juuret on tiukassa, vaativat muutaman heiluriliikkeen enemmän. Polun reunan saa tällä työkalulla kantattua siistiksi samalla kertaa. Ainostaan rinteessä olen nurmen ja käytävän erottanut reunanauhalla. Tämä on kyllä estänyt hyvin nurmikon leviämistä käytävälle.

Siistiä tuli!

Välillä pitää tekijän huilia ja ottaa
vesihörppyjä.

Lisäsin kivituhkaa  kuoppiin ja polun
reunoille, se tiivistetään vesisuihkulla ja
jaloilla tamppaamalla.


Hienompi aines tiivistyy pohjalle.




Kuvista näkee kuinka työ tekijäänsä kiittää. Etupihan siisteys on kuin tervetuloa-toivotus!

Näin teimme kiveyksen rakennuksen editse terassille:

https://pisaroitaliljarannasta.blogspot.com/2019/06/etupihan-maisemointi-monta-hyvaa-syyta.html




maanantai 24. kesäkuuta 2019

Maaseudulla on rikas fauna



Eläimiä havaitessa pitää kameran olla lähellä. Nopea ja vakaa käsi takaa hyvän kuvanlaadun. Tässä postauksessa on tarkkoja ja onnistuneita sekä vähemmän tarkkoja ja vähemmän onnistuneita kuvia. Kun bongaa eläviä olentoja, sitä ryntää virittämään kameraa, jotta kohteen saa ikuistettua ennenkuin se karkaa näköpiiristä. Monta hienoa hetkeä on mennyt sivusuun. Mm. sudenkorento on äkkinäinen liikkeissään, enkä ehtinyt saada sitä luuppiin. Tässä muutamia lähipäivinä tavattuja luontokappaleita. 

PERHOSIA

Nokkosperhonen tuntuu melkeinpä poseeraavan
kun näppään kuvia.

Tärkeää on vaalia kasveja, joita hyönteiset suosivat.





Sinisiipi istahti kasvilavalle lämmittelemään





Sitruunaperhonen

Yöperhonen viihtyy vaalealla seinällä.


HYÖNTEISIÄ

Leppäkerttu on herttainen ja hyvä apulainen
ruusun kasvattajalle, sillä se auttaa kirvojen torjunnassa.


Välikatosta löytyi aikamoinen mehiläispesä.


LEPAKKO

Lepakko oli lennähtänyt avonaisesta ovesta sisään ja tarrautui
lenkkitossuun tiukasti kiinni. 

Lepakot ovat yöeläjiä, eikä meillä ole havaintoa, milloin se
pääsi lennähtämään eteiseen.


SAMMAKKO

Tämä sammakko lähti kiipeämään varjostusverkkoa
pitkin ylös. Hyvin piti ote ylös asti!



 



LINNUSTO

Juhannusaattona kirjosiepon poikanen haki
rohkeutta pesästä lähtöön.





Juhannuspäivän aamuna rohkeus riitti ensipyrähdykseen.

Aamulla kuului voimakasta piipitys lähistöltä.
Sitä oli vaikeaa paikantaa. 

Poikanen oli aivan lähellä, isolla kivellä.
Se sulautui hyvin sammaleen, kuivien neulasten
ja lehtien joukkoon.


,


Vesilinnuista silkkiuikku, sorsa, joutsen sekä telkkä ovat viihtyneet jo kauan rannoillamme. Uusin tulokas on valkoposkihanhi. Se on kasvinsyöjä ja viihtyy nurmialueilla. Ne ulostavat runsaasti ja siksi ei kovin toivottu näky omassa pihapiirissä. Kaulushaikaran ääni kuullostaa kumealta kuin tyhjään pulloon puhaltaisi. Kurjet tuovat äänimaisemaan oman sävelensä.
Vesilinnuilla on rannoillamme monta uhkaa. Niin munia kuin poikasia saalistavat minkit, supikoirat, saukot, mäyrät, ketut ja lumikot. Merikotkia on nähty taivaallamme ja haukkoja pikkulinnut hätyyttelevät tämän tästä. Haitallisia vieraslajeja ovat supikoirat ja minkit, näiden kantoja suositellaan pienennettäväksi.

Haukka etsimässä suupaloja.

Valkoposkihanhiperhe ensimmäistä kertaa järvellämme.
       Laji jakaa mielipiteitä yleistymisensä myötä.


Tämä aihe saa varmasti jatkoa kesän aikana. Jäädään odottelemaan keitä pihassamme vierailee !

Blogitekstisuositus

Kesäparatiisi vai työleiri