Puutarhassa nyt

Ihana lemmikki (Myosotissylvatica)

Kielo (Convallaria majalis)

 Lumipalloheisi aloittelee kukintaansa

Alppiruusut kukkivat tänä vuonna aikaisin

Kaivattuja sateita on osunut kohdalle suotuisasti ja puutarha on saanut hyvän buustin kasvuun. Joka vuosi on tullut istuteltua jotakin ja aina on yhtä ihana nähdä, että ne ovat viihtyneet paikallaan ja haluavat sulostuttaa pihaani kauniilla kukinnallaan.

Avomaan kurkkua

En ole kovin innokas hyötykasviharrastaja, koska ne tarvitsevat kastelua ja kitkemistä useammin kuin mökillä käynti sallii. Viikko sitten( kuitenkin) kylvin avomaankurkun siemeniä, jotta voin hyödyntää syksyllä anoppini maukkaan kurkkuliemen reseptin. Vastaavaa ei kaupan hyllystä saa.
Siemenet olivat  itäneet ulkona hyvin. Ruukut ovat styroksilaatikon lämmössä , harson alla . Versot ovat tanakat ja odottavat maahan pääsyä. Usein esikasvattaessa sisällä, versot venähtävät pitkiksi hujopeiksi liiassa lämmössä ja kurkotellessaan valoa kohti. Lähipäivinä pitänee perustaa niille penkki.

Mansikoilla on oma suojaisa kasvupaikkansa

Puutarhamansikka

Ikeasta muutama vuosi sitten ostettu amppelimansikka tuli istutettua maahan syksyllä ja kun se näytti seuraavana keväänä elon merkkejä siirsin sen lavapuutarhaani. Tänä vuonna se sai kavereita taimistolta , jotta saadaan kokea kesän naposteluhetkiä yhdessä pienten puutarha-apulaisteni kanssa.

Sammalleimu  (Phlox subulata)

Sammalleimu kukkii monissa eri sävyissä

 Kalliokielo ( Polygonatum odoratum) on 

 tunnetumpaa sisartaan hieman vaatimattomampi

Rönsyleimu (Phlox stolonifera) rönsyilee 
maltilla perennapenkissä

Särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis) 

Lumipalloheisi on viimevuotinen hankinta. Sillä on kauniit puhtaanvalkoiset pallomaiset kukat ja pitkä kukinta-aika.

Särkynyt sydän on aikainen kukkija . Rinteessä on useita kasveja ryhmässä, jotta aina löytyy jotain kukkivaa. Vuorimänty edustaa ikivihreyttä. Penkki sijoittui sattumalta keskeiselle paikalle pihassa.
Se on puutarhan aurinkoisin paikka, mutta enimmäkseen olen hankkinut puolivarjon kasveja, sillä aurinko paistaa ainoastaan aamupäivällä ja iltapäivällä juuri tähän kohtaan.

Vaikka istutusalueet on katettu kuorikkeella, sen läpi nousee rikkakasveja, eniten vuohenputkea. Koska istutettujen kasvien lehdistö ei ole vielä täydessä loistossaan, pääsee rikkakasvit nopeudellaan rehottamaan. Maa on muhevan kosteaa, joten käsin kitkeminen on helpompaa kuin rutikuivasta maasta.

Muutamia uusia perennatuttavuuksia tuli taas hankittua (tarhasyysvuokko, sinikatana, Itoh-pioni ) erikoisen sinisävynsä vuoksi. Pitääpä löytää niille edustava paikka.

Sinikatana  (Catananche caerulea)

Onneksi pölyttäjähyönteiset ovat liikkeellä
vielä vaikka hedelmäpuut lopettelevat jo
kukintaansa