keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Lupaus keväästä






Piipahdimme vuoden 2020 ensimmäisenä päivänä mökillä. Vanhan vuoden loppu on ollut pimeä, lumeton ja vesisateinen. Tänään aurinko alkoi nousta pilvettömälle taivaalle ja päätimme tehdä kävelylenkin mökillä, maalaismaisemassa. Kylläpäs auringonpaiste helli syksyn pimeyden synkentämää sielua. Lumenrippeet olivat sulaneet, ruoho vihersi ja pajunkissatkin olivat heränneet talviunilta. Tuntui keväiseltä vaikka kalenterin mukaan on sydäntalvi. Taitaa ilmasto tosiaankin olla muuttumassa.

Mökkipäiväkirjassa lukee vuoden 2016 kohdalla , että kovia pakkasia on ollut yli viikon ajan ja pakkanen paukkuu -25 asteessa. Lunta ei silloinkaan ollut paljoa, mutta järvi oli jäässä. Nyt jäätä on vain parin sentin verran.



Kirjaamme mökkipäiväkirjaan säähavaintoja,
istutusten nimiä ja istutusajankohtia sekä muita
mukavia tapahtumia.


Pilariruusu `John Davis` tekee uutta kasvua,
vaikka on keskitalvi. Tosin maa ei ole jäässä,
joten kaikki kasvit eivät ole talvilevossa.


Kävelylenkkimme kulkee mökkitietä naapurikylän raittia pitkin junaradan vieressä kulkevalle huoltotielle. On kyllä pakko ottaa maisemakuvia vehreistä maisemista. Myös läheisen maatilan isäntä on traktorillaan liikenteessä, hän on ehtinyt muokata peltonsakin jo, liekö ennätysaikaisin!
Taitaa mökkikausi pidentyä tällä menolla, jos jotakin hyvää pitää asiassa nähdä.


Tätä kuvaa ei uskoisi tänään otetuksi, voisi olla
hyvinkin toukokuun otos.





Pelto on valmiina kevättöihin.


Järveä peittää vain ohut jääkansi.



Yli kuuden kilometrin pituinen kävely raikkaassa säässä tekee tehtävänsä, vatsa ilmoittelee nälästä. Lenkille lähtiessämme laitoimme sekä takkaan että keittiön hellaan tulet ja kun saavumme lämpö oli noussut mukavasti, ruuat mikroon ja suuta kohti.
Siinä ruokailessamme, alkoi tv-lähetys presidenttimme uudenvuoden puheesta. Myös Sauli Niinistö jakoi huolen ilmastonmuutoksesta, toivottavasti hän pystyisi, muita valtiomiehiä tavatessaan, vaikuttamaan maailman päättäjiin. Uskon, että hän osaa esittää asiat tarvittavalla tavalla!


Presidentin uudenvuodenpuhe on jokavuotinen
perinne.

Ruuan päälle maistuu päiväunet, eikä nukahtamista tarvitse kauaa odottaa.

Taas haaveilemme maalle muutosta. Omasta pienestä maatilasta, jossa olisi puutarhaharrastukselle enemmän tilaa ja talli kaikenlaista muuta puuhailua varten. Saapas nähdä toteutuuko tämä joskus!

4 kommenttia:

  1. Osa kuvista näytti tosiaan ihan keväisiltä, vaikka ollaan keskellä talvea. Minä olen kyllä viihtynyt maalla niin hyvin, etten enää millään haluaisi palata kaupunkiin. Kiva, että teillä on noin viehättävä paikka luonnon rauhassa!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Päivi, ymmärrän hyvin, miksi viihdyt maalla! Olen lapsesta asti viettänyt lomia maaseudulla, eikä keski-ikään mennessä ole tylsää hetkeä ollut. Elämyksiä ja koettavaa riittää!

    VastaaPoista
  3. Kyllä tämä on ollut erikoinen talvi, täytyy sanoa! Mutta upeita kuvia. Tuollainen mökkipäiväkirja on kyllä kätevä, muistaa sitten tarkemmin, millaista on ollut milloinkin.
    Oma pieni maatila olisi kyllä ihana. Kaukainen haave se kyllä on minulla, mutta hyvä on kun on unelmia:) Kivaa alkanutta vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelmia pitää tosiaan olla 👍 ja mukavaa kevään odotusta Satu 😊

      Poista

Blogitekstisuositus

Kesäparatiisi vai työleiri