Miten ollaankin jo tammikuussa?

Hei, voitteko kuvitella, että me, jotka ennen kiiruhdimme aina vapaa-ajan koittaessa mökille, vietimme viime syksynä viikonloput kaupunkiasunnossa? 

Kyllä, luitte oikein. Mökkeily ei oikein innostanut – ehkä se oli se syksyn sateinen ja harmaa sää, ehkä kaupungin syke vei mennessään. Kaupungin valot, kahvilat ja kulttuuritarjonta alkoivat tuntua niin houkuttelevilta, että mökille ei tehnyt mieli lähteä. 

Me, jotka olemme vuosia tottuneet siihen, että mökille mennään heti, kun työviikko on ohi! 

Arjen helppous, lämmin vesi hanasta, taloyhtiön saunavuoro ja kaupungin valot vetivät puoleensa.

Mutta onneksi tammikuu toi kauniit talviset maisemat ja mökki-innostus palasi. Oli hyvä päätös, että pidettiin tauko, koska meistä molemmista tuntui siltä.  

Koko tämä hiljainen talvimaisema ja eläinten jälkien tutkiminen on ollut yhtä aikaa rauhoittavaa ja jännittävää. On melkein kuin olisi itsekin osa tätä luonnon suurta seikkailua. 

Tammikuu on ollut todella kaunis – pikkupakkasta, aurinkoisia päiviä ja tähtikirkkaita öitä. 

Olemme viettäneet taas aikaa mökillä, missä luonto on kauneimmillaan. Täysikuu on valaissut taivasta niin kirkkaasti, että tuntuu kuin olisi tullut astuttua suoraan satukirjan sivulle. Mökin pihassa on ollut runsaasti eläinten jälkiä. Lähiseudulla susi ja ilveshavaintoja on paljon ja jopa meidän rannan ohitse on kulkenut ilveskissa, jonka tassunjäljet ovat aika vakuuttavan kokoiset. Sitä ihmetteleekin, että mitä kaikkea luonnossa tapahtuukaan, kun emme ole näkemässä.

Joulu meni perinteisesti, kuten aina – perheen kesken nautittiin jouluruuista, tunnelmaakin riitti. 

Eihän se joulupöytä koskaan ole liian täynnä herkkuja, vai mitä? Joulukuu sujahti ohi hujauksessa, kuten se aina tuntuu menevän, vaikka kuinka yritämme nauttia joka hetkestä. Tuntui, että juuri eilen oli vielä jouluaatto, ja nyt ollaan jo tammikuun puolivälin paikkeilla!

 

 

Ihanaa kevään odotusta sinulle!

#mökillä #tammikuu