Pisaroita Liljarannasta

Tänä syksynä on tunnelmoitu sekä lämmössä, pimenevissä illoissa että ukkosmyrskyissä. Rantasaunan terassi on ollut näköalapaikkana rauhallisille auringonlaskuille, mutta myös salamaniskuille vastarannalla. Rantasaunan terassille on mukava viritellä tunnelmanluojia. Oman puutarhan tsinniat maljakossa. Ilta hämärtymässä. Auringonlaskut ovat syksyllä värikylläisiä. Valoketjujen ja kynttilälyhtyjen aika. Viikonloppuna tarkeni iltahmärissä vielä ulkosalla. SATOA OMASTA PUUTARHASTA Puutarhassa kukkivat hortensiat niin ylä- kuin alapihalla. Toista helppohoitoista syksyllä kukkivaa pensasta ei taida olla. Lavakauluksen siemenestä kasvatetut tomaatit ovat kypsymässä ja niiden saatteleminen syöntikuntoon ilahduttaa puutarhuria. Myös ainoa tänä vuonna hedelmiä tekevän omenapuun hedelmät ovat käyttövalmiita. Huvitus tekee aina ison sadon ja vaikka toukat vikuuttavat osan sadosta, jää piirakka- ja syöntiomenoita kuitenkin tarpeeksi käyttöön. Syyshortensiat kauneimmillaan. Tsinniat kukkivat ja niitä

Vihdoinkin valmis! Innostuin neliöiden virkkaamisesta jo kauan sitten, vain lankojen päättely oli jäänyt tekemättä.  Nyt oli sopiva aika ottaa homma työnalle.  Hankin Seitsemän veljestä-lankaa tarjouksista ja värit valitsin oman maun mukaan. Pehmeät ja luonnonläheiset sävyt sopivat meille ja kestävät aikaakin. Tätä oli kiva tehdä, neliöt sai nopeasti valmiiksi. En ottanut tavoiteaikaa valmistumiselle. Kunhan joutilasta aikaa oli, niin virkkuukoukku viuhumaan.  Näistä langoista peitto syntyi.  Pala palalta työ eteni.  Palojen yhdistäminen.  Lopputulos palkitsee.  Valmiiksi saaminen oli hieno juttu,  aika usein töitä on jäänyt keskenkin.  Lopuista langoista sukat.  Uskon, että peitto jää käyttöön pitkäksi aikaa. Se on ihana jalkojen lämmittäjä, onhan syksykin tulossa. Valkoista lankaa jäi kaksi kerää ja neuloin niistä vielä sukat.  Se olikin hyvää vetreyttävää jumppaa käsille.  Mikä sun viimeisin käsityö on? #käsityö #isoäidinneliö #virkkaus 

Keskikesä on kauneimmillaan. Niin hyöty- kuin kukkatarhalle lämpimän kosteat säät ovat tehneet hyvää.  Meillä isäntä innostui laittamaan keväällä sormet multaan. Hän esikasvatti tomaattia sekä chilejä ja nyt on hedelmiä hyvin tulossa.  Vaihdoimme tyttären kanssa taimia, joten puutarhassamme kasvaa myös sitruunakurkkua sekä koristekurpitsaa.  KUKKIA SIELLÄ JA TÄÄLLÄ Perhosia liihottelee nyt kukasta kukkaan,  tässä varjoliljoissa.  Snow Pavement-ruusu pääsi myös vauhtiin.  Nämä lohenpunaiset tsinniat olivat mieleinen löytö. Tätä väriä en ole ennen nähnyt missään.  Ruusunnuppupelargonian hankin pistokkaina, siksi se aloitti kukinnan näin myöhään.  Palavarakkaus kukkii pitkään ja näyttävästi.  Tiikerinlilja availee. Se on lisääntynyt itsekseen ja tämä on vain positiivinen ominaisuus.  HYÖTYPUUTARHA Chilit kukassa. Saattaa olla, että nämä eivät ehdi tuottamaan satoa.  Pihvitomaatit kasvavat ihan silmissä. Kypsyminen vie aikaa, mutta toivoa on.  Tässä lapseltani saatu kurpitsan taimi.  Kukka

Päivän visiitti vanhassa kaupungissa Raumalla on jokakesäinen perinne meillä.  Sitä vain ihailee vanhaa rakennuskantaa, senaikaisten puuseppien kädentaitoja ja ihanan värikästä puurakentamista. Talot ovat vieri vieressä ja viihtyisät sisäpihat kutsuvat luokseen. Pitää vain muistaa, että ne ovat jonkun asumuksia,  eikä pihoille pidä rynnätä ilman lupaa.  Eräs kahvila oli perustanut takapihalle terassin ja oi kuinka viihtyisä se oli.  Ja sijaintina parempi kuin kadunvarren jalkakäytävä. Kahvin kanssa ostimme kaneliset peltipullat eikä niin hyviä olla syöty missään! Kutsu sisäpihan terassille.  Kanelipulla ja kahvi.  Pieni maistiainen vanhasta tekstistä.  Kaunis portti.  Mitkä värit ja koristeet!  Pikkupojat kivellä.  Ruusuköynnös ja pihassa kaikki niin siistiä. Video käynnistä löytyy : https://www.instagram.com/omallakotosalla?igsh=cTVvYTB6Nml4M2h4   Kuvattavaa olisi ollut paljon enemmän, mutta päätin ihan omin silmin nauttia kauniista Rauman kaupungista.  #Rauma #kotimaanmatkailu

Ihan sattumalta tuli keksittyä lokkikarkotin.  Mutta ei, se ei ole lelukäärme! Sitäkin on kokeiltu, mutta huonoin tuloksin.  Meillä on pitkä kapea laituri suoraan saunasta järveen. Kuumina päivinä laiturilla ei pysty istumaan, mutta aamuisin se on varjoisa. Joskus tulee nautittuna aamukahvit rauhoittavia maisemia ihastellessa. Siinä se karkotin kiikkuu. Ei ole kaiteella eikä laiturilla hengaillut yhtään lokkia.  Veimme siis keinutuolin laiturinnokkaan noita aamuisia kahvihetkiä varten.  Muutaman päivän jälkeen huomasimme, että lokit eivät enää laskeudu kaiteelle kyttäilemään kalaherkkuja.  Viime kesänä koko kaide sekä laituri olivat jatkuvasti siivottomassa kunnossa ja nyt keinutuoli pitää ne poissa. Eivätkä ne jääneet vain hetkeksi pois vaan ovat jo kuukaudenpäivät lentäneet ohi.  Mahtava juttu!  Aiemmin kokeilimme lelukäärmettä, mutta sillä ei ollut vaikutusta. Mutta keinutuoli tepsii. Onko se tuoli, sen malli, väri vai mikä aiheuttaa tämän ilmiön? Olisipa kiva tietää 🤔 Tosi kiva, e